Rovaniemi. 14.3.1925.

Saksaan matkaava lappalaisretki-kunta


Saksaan matkaava lappalais-retkikunta. Joukko, käsittäen neljä kota-kuntaa, yhteensä 17 lappalaista, mukaan m.m. 33 poroa ja 8 koiraa. Kaiun edustaja oli viime sunnuntai-iltana tilaisuudessa saamaan Oulun rautatieasemalla ainutlaatuisen ja tavallista kiintoisamman haastattelun. Enontekiön lappalais-retkikunta sivuutti näet silloin Oulun.


Kääntyy siitä edustaja likeisimmän peskiniekan puoleen, kysäsee
- Puhutteko suomea?

Ja niin alkaa juttu käydä. Melkeinpä pyytämättä tarjoutuu vanhus, 76- vuotias Tuomas Magga, tämän kertojan tiedonjanon sammuttajaksi.

- Neljä on meitä kotakuntaa matkassa, kolme nelihenkistä ja yksi viisi päätä käsittämä, yhteensä siis 17 sielua. Retken järjestäjä, johtajamme matkalla, tuo tuolla, nahkatakki, saksalainen taidemaalari, ollut ja maa-laillut Enontekiöllä jo viime kesäkuusta alkaen. - On 18:s. poroja on myös mukanamme, kolmessa vaunussa, 33 kappaletta ja koiriakin päällepäätteeksi kahdeksan. - Me ihmiset olemme majoitettuina yhteen kamiina-sisustaiseen vaunuun, porot, kuten sanottu kolmeen, ja vielä on viideskin vaunu, jossa ovat kaikki matkakapineemme ja -tarvikkeemme, m. m. neljä kotaa kokoon käärittyinä, pulkat poroille ja samoin niille myös rehu, yli 50 säkillistä jäkälää, y.m tuottaa.

Helsingin Kaisaniemessä, matkalla Saksaan v.1925. Edessä Elli Autto kutomassa paulaa, taustalla oik. Jooseppi Magga (1915-1994). Iisko Magga (1913-1925.) Heidän isänsä Heikki Magga (1859-1934.) ja Piera Magga. Kuva: Kotona ja kaukana 18. 4. 1925.

- Miltäs muuten tuntuu matkanteko ?

-Ka, ei ole vielä hätää ollut, eikäpä taida tullakaan! Hyvän sään vallites-sa saimme köryytellä omilla junillamme, omien veturiemme vetäminä Enontekiöltä Karungin asemalle, jossa sitten viime lauantaina, me lap-palaiset jok'ikinen ensi kertaa eläissämme saimme astua noihin valtion ”pulkkiin", joissa niissäkin ”huilaaminen" on sentään monin verroin ”pet-rempää" kuin olimme uneksineetkaan. Ja nyt jo olemme näin kaukana, ja huomis-aamuna viideltä ”huilataan" eteenpäin.

-Kohta jo joutuvat peskit pois, pakkaavat liiaksi lämmittämään! Alapuo-lella nollan kai se mittari täällä on?

-Alla se sentään on viitisentoista astetta!

- Onkos sentään! Mitenkä se sen asian kanssa on, kun huhuilivat ettei-vät kaikki teistä miehistä saaneet omia muijia mukaansa, vaan oli tur-vauduttava ”lähimmäisen omaan?''

- Valetta se on! Parin kotakunnan oli määrä ensin matkaan lähteä, mutta kun muijilla oli ”pikkusia", luopuivat miehetkin hankkeistaan ja niin tuli niiden tilalle matkaan toiset kunnat. Tällä keinoin ne minutkin, seitse-mää-kahdeksatta käyvän ukon-rähjän mukaansa houkuttelivat, ja tuo veljeni Hentrik, kuntineen tuli toisen kieltäytyneen sijaan. Minulla on euk-ko mukanani, vasta viiskymmenvuotias ja tämä tyttäreni, kahtakolmatta menee, ja vielä poika, kolmissakymmenissä.

- Tuolla Hentrikillä on tuolla vaunussa 2 vuotias esikkonsakin mukanaan, ja on siellä muutamalla muijalla vielä sitäkin nuorempi vesa ”kopsassa" uinumassa vasta kuusi kuukautinen. Ne ovatkin nuorimmat matkalaiset. Kaksi on sitten toisella kymmenellä olevaa poikasta ja me muut sitten aikaihmisiä.

- Huhusivat ne täällä myös että moni teistä olisi kieltäytynyt matkasta pelosta, että joutuisi Saksassa ehkä ”ihmissyöjä Hartmannin” makkara-raaka-aineeksi?

- Totta ei sekään itse asiassa ole! Kyllä se kota-naapurini, Hukka-Salk-ko, jotain sen tapaista niille saksalaisille leukaili, mutta leikkiä se oli. Muuten ei miehellä mukaan haluttanut. Ne nuo huhut ovat niin kärkkäitä kierimään ja vielä kärkkäimpiä kieriessään kasvamaan!

Heikki Magga (1859-1934) Nunnasesta ja hänen poikansa Iisko (1913-1925) ja Jooseppi (1915- 1994). Isko Magga kuoli tuolla reissulla hukkumalla ja on haudattu Saksaan.

- Puhuitte saksalaisista! Niitä oli siis useampia?


- Olihan niitä tämän taidemaalarin lisäksi niitä värväreitä viisi miestä . Ne ne oikeastaan tämän retken järjestivätkin ja ne sen rahoittavatkin Ne lähtivät yhtaikaisesti kanssamme Norjan kautta kotimaahansa.

- Eikös se ajatteluttanut näin pitkälle matkalle lähtö, ja vielä useamman kuukauden ajaksi, kuten on puhuttu?
- No verrankin ajattelutti! Mutta uskaltaahan se sentään lappalainenkin jotakin kun rahaa saa. Takuu on päälle neljäntuhannen markan kuukau-sipalkasta kotakuntaa kohti ja sen lisäksi on matka ja ruoka vapaa. Ja lokakuussahan meidät sieltä takaisin tuodaan, niin, että ei tässä mikään huono afääri ole kysymyksessä, eikä ijänikuinen.

- Tiedättekös tarkempaa matkan eteenpäin jatkumisesta?
- Aamulla lähdetään viiden junalla. Perjantaina kai ollaan Helsingissä, kun koko matka vaan tavarajunia käytetään, ja siellä sitten oltanee neli-sen päivää, jonka jälkeen alkaa pelottava vesimatka Saksan maahan, mikäli ovat hokeneet, Hampuriin. Sen jälkeisistä suunnitelmista en tiedä muuta, kuin että kuudessa kaupungissa meitä pitäisi siellä Saksassa kuljetettavan ja näyteltävän.

- Huonoa suomea se tuo teidän johtajanne kuulostaa puhuvan?
- Eihän se kaksista ole, ja ainahan siitä hankaluuttakin on, mutta eikö tuo mennene Helsinkiin asti. Sieltä toivon mukaan, saadaan matkaan selväkielinen tulkki.

Kuva: 21.3.1925 Suomen Kuvalehti.

Hämenkyrön Sanomat 13.3.1925


Lappalaisia näytteille Saksaan


Enontekiöltä on ilmotettu, että sieltä on lähdössä suurehko lappalais-retkikunta Saksaan. Retkikunnan on värvännyt muuan Enontekiöllä ke-sää viettänyt taiteilija liikkeen puolesta. Liikkeen tarkoituksena on harjoit-taa ”afääriä” esittelemällä tätä lappalaisjoukkoa useissa Saksan kaupun-geissa, m.m. Berlinissä, Hampurissa ja Lyypekissä.

Retkikunta käsittää neljä kotakuntaa eli perhettä, joissa kussakin on nel-jä henkeä, miehiä, naisia ja lapsia, kaikkiaan siis 16 henkeä. Mukana on heillä myöskin 33 poroa. Retkikunta on valittu erittäin huolellisesti, ollen kokoonpantu rotupuhtaista, tyypillisistä lappalaisista, jotka kaikki ovat Enontekiöstä.

Kaikki esiintyvät tietysti täysissä lappalaisvarusteissa.

Retkikunta saapuu Karunkiin luultavasti viikon torstaina ja on Oulussa seuraavana sunnuntaina. Sieltä jatkuu matka Saksaan, jossa ollaan useita kuukausia. Sitoumuksen mukaan lähdetään paluumatkalle nimit-täin vasta lokakuussa.

Mikäli P. S. on lähemmin saanut tietää tästä värväyksestä, on retkikun-nalle luvattu sangen huomattava palkkio vapaan kyydin ja muonan lisäk-si. Kukin kotakunta saa 100 dollaria kuukaudelta eli siis noin 4,000 Suo-men markkaa.

Lappalaiset eivät muuten olleet kovinkaan halukkaita lähtemään tälle retkelle. Hyvin useat kieltäytyivät kokonaan, kuvitellen kohtaavansa kaikellaisia vaaroja oudossa maailmassa. Pahimpana esteenä kuuluu olleen Lappiinkin jo kulkeentonut huhu ”kauheasta saksalaisesta ihmissyöjä Haartmanista”.

Muuan tunnettu enontekiöläinen lappalaisukko, ”Hukka- Salkko” olikin jyrkästi kieltäytynyt lähtemästä mukaan sen vuoksi, ettei ”hänellä ollut halua joutua makkaroiksi”.

Leipzigissä Saksassa v. 1925. Todennäköisesti Aini Maggan ja Oskari Siepin hääjuhla. Morsian istuu pulkassa häähuivi kaulassa.

Pohjolan Sanomat 8.3.1925

Lappalaisretkikunnan Saksanmatka


Retkikunta saapui viime perjantaina Helsinkiin, josta matka jatkui lauan-taina Lyypekkiin. Perjantaina aamupäivällä saapui Helsinkiin Enontekiön lappalaisretkikunta. Lappalaiset ovat, kuten tunnettua, matkalla Sak-saan, esittääkseen siellä Hampurissa, Kölnissä, Frankfurt am Mainissa, Munchenissä, Dresdenissä, Hannoferissa ja Hallessa, sekä Sveitsin puolella Baselissa lappalaisten elämää sellaisena kuin se todellisuudes-sa on.

Matkalle ovat he sitä varten varanneet kaikki taloustarpeensa, poronsa, koiria, vieläpä asuinkotansakin. He tulevat viipymään Saksassa noin puolen vuoden ajan. Kaiken kaikkiaan kestää tämä matka seitsemän ja puoli kuukautta, sillä matka kotiseudulta Saksaan ja päinvastoin vaatii kummassakin tapauksessa kolmisen viikkoa.

Enontekiöstä Helsinkiin kesti lappalaisten matka tasan kaksi viikkoa, en-sin viikon ajan hevosilla Karungin asemalle ja sitten toisen viikon tava-rajunassa Karungista Helsinkiin. Viimeksi mainittu matkan osa oli suo-ritettava tavarajunassa syystä, että heiltä oli mukanaan eläimiä 33 poroa ja 8 koiraa, joista kuitenkin 2 karkasi matkan varrella. Helsingistä läksi-vät lappalaiset lauantaina päivällä höyrylaivalla ”Aegir" Lyypekkiin

Oikealla Tuomas Magga, Nikodemus Nutti eli Nutti Niku, Aini Magga ja Heikki Magga. Kuva: 2.5.1925 Suomen Kuvalehti.

Uusi-Suomi 13.3.1925.

Saksaan matkustava lappalaisretkikunta. Saapunee Helsinkiin tänään


Saksaan matkustava lappalaisretkikunta, josta on aikaisemminkin ker-rottu, saapui sunnuntai-iltana Ouluun. Joukkoon kuuluu neljä kotakun-taa, yhteensä 17 lappalaista. Johtajana on retken järjestäjä eräs saksa-lainen taidemaalari.

Mukana on m.m. 33 poroa ja 8 koiraa. Maanantai-aamuna jatkettiin mat-kaa, jonka aikana retkeläisten käytettävänä on viisi rautatievaunua. Hel-sinkiin saavuttaneen vasta tänään, kun koko matkalla käytetään vain ta-varajunia. Helsingissä viipynee retkikunta neljä päivää, jonka jälkeen al-kaa ”peloittava” merimatka Saksaan.

Rovaniemi 7.7.1925


Saksassa oleva lappalais-retkikunta. Yksi lappa-laisista kuollut.



Saksassa kiertueella olevan lappalaisjoukon jäsen, nuorukainen Iisko Magga kuoli v.k:n 21 p:nä S:t Georgen sairaalassa. Hänet on sinne myös haudattu. Vainajan vanhemmat ovat kiertueessa mukana, mutta heidän osoitettaan ei toistaiseksi tunneta. Maggan jälkeen jättämää omaisuutta on Leipzigin konsuliviraston hallussa.

Saksassa v.1925. Oik. Duommá Heaika, Henrik Nilsanp Magga eli Heikki Magga (1859-1934) Nunnasesta ja hänen poikansa Iisko (1913-1925) ja Jooseppi (istumassa)(1912-1994). Vasen: Lars Levi Vietojärvi.

Iltalehti 20.4.1925

Lappalaisretkikunnan johtajan raha-asiat


Lappalaisretkikunnan mennessä Saksaan mainittiin jo Pohjois-Suomen lehdissä retkikunnan joutuneen m.m. Kemissä rahallisiin vaikeuksiin, joista hän kuitenkin jollakin tavalla suoriutui, päästen jatkamaan matkaa.

Nyttemmin on osoittautunut, että hän jättämällä vakuudeksi Pohjolan Osake-Pankin maksettavaksi määräämiään shekkejä oli onnistunut saa-maan velkaa useilta henkilöiltä sekä Enontekiöllä että muualla matkansa varrella.
Tällaisia shekkejä on m.m. mainitun pankin Tornion konttorille esitetty useitakin, mutta ei pankki ole voinut niitä lunastaa, kun ei ole vastaavaa katetta. Pankin Kemin konttoriin on myös esitetty yksi näitä shekkejä il-man että sitäkään on voitu lunastaa.

Mikäli mainitun pankin Tornion konttorista on ilmoitettu, oli retkikunnan värvääjää varten, joka koko kesäajan oleskeli Enontekiöllä, saapunut to-sin varemmin maksumääräyksiä Saksan valtakunnanpankista, ja oli hän voinut sen perusteella nostaa rahaa Pohjolan Osake-Pankilta toista sataa tuhatta markkaa.

Mutta kun rahat loppuivat tililtä, ja retkikunnan matkalle lähtiessä kustan-nukset nousivat suurempiin summiin kuin mitä nähtävästi oli voitu etu-käteen laskea, täytyi retkikunnan toimeenpanijan, saamatta enää pan-kista rahaa turvautua yksityisiin lainoihin ylläkerrotulla tavalla.

Toistaiseksi on epävarmaa, saavatko lainanantajat rahojaan takaisin. Shekkejä ei pankki tietenkään voi lunastaa, ellei se saa vastaavaa katet-ta. Mahdollistahan tosin on, että varsinkin jos retkeilystään hyvin luon-nistaa selvittämättömät raha-asiat vielä tullaan järjestämään.

Rovaniemi 6.110.1925

Enontekiön kotiutunut


Saksassa ollut lappalaisretkikunta palasi torstaina iltajunalla Tornioon. He olivat puolitoista vikkoa sitten lähteneet paluumatkalle Nurnbergistä. Retkikunta oli Saksassa oleskeluaikanaan käynyt yhdeksässä eri kau-pungissa. Retkikunnan porot olivat osaksi kuolleet ja osaksi myyty sak-salaisille.

Yhtiö, joka oli retkikunnan palkannut, oli täyttänyt sopimukset täsmäl-leen. Palkkaa olivat kaikki joukkoon kuuluvat pienimmätkin, saaneet 1000 mk. kuukaudessa ja vapaan ylöspidon. Retkikunnan jäsenet olivat kaikki tyytyväisiä retkeensä.

Kuten muistettaneen, kuoli Saksassa yksi lappalaisista, 15 vuotias nuo-rukainen. Muita onnettomuuksia ei matkalla ollut sattunut. Lappalaiset jatkoivat lauantaina matkaansa autolla Torniosta Enontekiölle.

Saksassa v. 1925. Aini Maggan ja Oskari Siepin hääkulkue: 1.Aini Magga, 2. Oskari Sieppi, 3. Joonas Ketola, 4.?, 5. Armas Niemelä, 6. Simeoni Laakso, 7. ?, Tuomma Magga, 9. Piera Magga, 10, Mihkalin muori eli Juhánas Antin tytär Márjá, 11., Nutti Niku.

Aamulehti 22.10. 1925

Pois tieltä kun Saksasta tullaan


Enontekiöltä kirjoitetaan Kalevalle Saksassa käyneiden lappalaisten ko-tiinpaluusta.

Kauan kaivattu lappalaisretkikunta saapui Enontekiölle tämän kuun 5 p:nä vaikka heidät aprillipilana tosin kerrottiin jo kerran huhtikuussa aje-tun Saksasta ja jo saapuneen Turkuun astikin köyhinä ja laihoina. Mutta nyt, kun he vihdoinkin tulivat, oli asian laita toisin.

He olivat puetut mitä hienoimpiin pukimiin ollen hyvin iloisia. Ei näyttänyt köyhyyskään vaivaavan. He ovat kehuneet ja kertoneet vain hyvää ja tu-livat kuin ainakin ”viskaalit” oikein kahdella autolla, että pois tieltä kun Saksasta tullaan.