Niesta. / Poromies 1933.

Poromies-porinoita 5.


Ennen tänne Enontekiöni Kaaresuvantoon tuloa, jossa nämä Niestan ajatukset ovat paperille piirretyt, olimme käymässä Kuolajärven Pohjois-paliskunnan Muotkalahden aidalla pidetyssä erotuksessa. Oi sitä maa-ta, missä ei ole viiniä, siellä ei ole rieskaakaan. Tätä ei voi sanoa Muot-kalahden erotuksesta, vaikkapa joku sikäläinen poromies joutuikin ryyp-pypalkalla täitä tappamaan. Kyllä kai siinä hommassa täisestä miehestä pian humalan tienaa.

Erotus oli yleensä kaikkien muiden poroerotusten veroinen. Poromiesten yleiset ja totutut tavat antoivat täydellisen tunnon porohengen korkean veisun huumauksesta, joka vuorokauden kuluttua laskeutui entisiin var-moihin uomiinsa. Tässä näin miesten kesken puheeksi tullessa olisi vä-hän niinkuin harvennettava erotuksissa yleensä pullon suutelemista ja etsittävä pirinöitä varten, mikäli niitä on totuttu pitämään:, hiljaiset paikat.


Erotustoiminta. oli riuskaa ja sen mukaisesti työtkin sujuivat. Töitä jou-dutti myös merkittömien vasojen harvalukuisuus, joka johtuu siitä, että vaatimen hihnapäässä poijittua saa vasa heti ulostulolämpöisenä merkit korviinsa

Pohjoispaliskunnan porokannan suuruudesta on meillä ollut hieman to-dellisuudesta poikkeava käsitys. Se nimittäin takavuosina oli jonkuin- verran kookkaampL Kipeä rahantarve on houkutellut itsekunkin korjaa-maani laumastaan suurimmat arvoporot. Siitoshiryaita, suuria ja voima-kasrakenteisia, ei ole takavuosina ollut tarpeeksi. Kyllä olisi jo teilläkin,
koillisrajan miehet, korkea aika kiinnittää tähän hirvaskysymykseen oi-keata poromiehen huomiota. Toisessa yhteydessä palaamme vielä Kuo-lajärven Pohjoispaliskunnan poronhoitoon.

Kun täältä Kaaresuvannosta laitamme terveisemme "Poromiehen" si-vuille, niin on. meitä neljä lannan mailta tullutta miestä. Peltomiestutkin-non suorittanut Pohjois-Suomen rajaseudun maataloudellista edistä-mistä tarmolla huolehtiva ja siitä kauniita sekä uskottavia unia näkevä pitkänpuoleinen herrasmies, ja sitten. Muonion ja Enontekiöni syntype-räinen ja "itseoikeutettu maatalousneuvos", joka kyllä oloihin verraten kantaa kyvyllä ja huolella seutukunnan maataloudellista edistyskynttilää. Ne toiset kaksi ovat hyvänpuoleiselta mieheltä vaikuttava paikanvaih-dosta, huolehtiva ajurimme ja allekirjoittanut .— Työnämme on melkein jokailtainen kielenpiekso, jonka lisäksi me kuuntelimme korvat hörössä myös seutukunnainkin miesten omakohtaista viisautta. Oikein tykättä-västi väestö yleensä suhtautuu tilaisuuksiimme, niin ettei prikulleen mi-hinkään matkan kokemuksiin sovi ruotsalaisen "rättärin" sanat ("rättäri"
maatalousneuvoja Ruotsin suomenkielisissä kylissä) kun hän vastasi muutamalle emännälle, joka kehui, ettei neuvojaa tarvita, vaan osataan kyllin hyvin: Ompa hauska kuulla, että on olemasa niin itteviisa euko, jo-ka ei tarvitse toisen ihmisen neuvoja missään.

Mitä tulee porohommiin, niin Muonion. Kihlangissa ja kirkonkylässä saa-miemme vaikutteiden perusteella hoitavat Muonion miehet hyvin poro-jaan. Vahingot tuntuivat vuosittain kyllä nouseskentelevan rasittavan korkeiksi. Ehkäpä suoja-aidoilla, ja tehostetulla kesäpaimennuksella saadaan tässä seikassa parannusta aikaan. Paliskunnan poroisäntä tun-tui olevan miesten mies, että varmaan hänen toimestaan nämät seikat tulevat aikanaan korjatuiksi.

Kätkäsuvannossa ei taas tuntunut olevan hyötyporojen omistajia nimek-sikään. Kyllä pitäisi tämänkin kylän miesten ruveta luottamaan palisku-ntatoimintaan enemmän ja hankittava vetoporojen lisäksi siitoseläimiä-kin. Sillä pelkkien ajoporojen hoito elokuusta alkaen on jo siinämäärin työtä kysyvää, että samalla vaivalla sitä hoitelisi kyläkunta yhteistoimin-nalla jo jonkinlaista hyötyporokarjaakin

Kansikuva ja tämän porinan yhteydessä oleva kuva osoittavat kuinka rajan toisella puolella Kätkäsuvannon kohdalla poro nyletään ja sen jäl-keen paloitellaan pihan lähettyvillä,. Teurasporoparttia on tuotu satakun-nan, metrin päähän vainion reunalla olevaan poropeltoon. josta jukko-aisoilla vedättäen kaarteessa pistetyt porot tuodaan, nylkyplassille. Pi-hassa on hyvä lämpöisellä vedellä puhdistaa vatsalaukku ja makkara-vehkeet puhtaiksi heti. Samoin voidaan ruhojen paloittelu suorittaa heti lämpöisenä, joten paistit saavat tuon kysytyn pyöreän muodon.


Tätä n.s. porojen teurastusta eivät meikäläiset eteläalueilla kykene käyt-tämään hyväkseen, ainakaan useimmat paliskunnat, porojensa arkuu-den vuoksi. Eiköhän tämäkin ole sellainen seikka, joka olisi varteen otet-tava.

Mitä tässä edellä on ollut juttua hyötyporojen hankinnasta kätkäsuvan-tolaisille niin sen saman kehoituksen tahtoisimme uusia myös palojo-kisille ja kaaresuvantolaisille. Ei muuta kuin läheiseen ja ystävälliseen kampukseen porojen, hoidossa lapinmiesten kanssa. Unohdettakoon entiset porolainausvelat ja hylättäköön tuo todistajia karttava lainaustapa kokonaan, se on vain taloudellisesti molempia asiapuolia rasittava ja avokatseisuutta vähentävä tekijä sikäläisen poronhoitoväestön keskuu-dessa. Muuten tässä sivumennen sanoen- Palojoen koulumiehelle ja Keskuksen Kallalle terveiset. Kaverit tuntuivat olevan ensiluokkaisia seu-ramiehiä. niin että lykkyä vain sille "Palojoen virkamiesklubille".

Enontekiön nimismiehen puustelli v. 1906. Kuva: Pentti Eskola. / GTK

Enontekiön pappila 1920-luvulla, vasemmalla edessä kunnan magasiini eli ”armopuoti” sekä sen takana katekeetta Karjalaisen talo. Kuva: Ju-hani Ahola. / Museovirasto.

Keskitalon Pekka luuesineitä valmistamassa.

Koska tämän lehden palstoilla toisessa paikassa tehdään selkoa, Enon-tekiön poronhoito-oloista, niin jatkamme nyt täällä kotosalla matkaselos-tusta. Heti kirkonkylän puheeksi tullessa tahdomme lausua kiitokset vii-meisistä kirkkoherran ja nimismiehen virkatalojen ystävälliselle ja herttai-selle isäntäväelle. Nuo pohjoisten pitäjien pappiloitten saunat ovat erikoi-sia keitaita pitäjiä kiertäville henkisten, tavarain kaupparatsuille. Aikaisemmin tässä lokakuulla Inarissa, samoin nyt Enontekiöllä, kylvettiin, että isäntämiehet penmannolla vaalenivat vaikka olikin sauna kysymyksessä.

Kirkonkylässähän saatiin myös puhutella hyväntuuliselta vaikuttavaa konstaapeli Rovaa. joka tuntui olevan poronhoitometkuista Enontekiöllä selvillä. Julkaisemmekin hänen ja kauppias Angelin ajatukset näistä asioista toisessa paikassa. Vuontisjärvellä juteltiin myös niinkuin edel-lisissäkin paikoissa navettojen kosteudesta, lehmien puhtaana pitämi-sestä ja tuosta rikkaaksitekevästä lannanhoidosta. Myös uudisviljelys sai arvonsa mukaisen todistuksen. Niesta puolestaan toimitteli hyötyporojen hankinnan merkitystä taskurahojen saannissa ja heinävahinkojen arvioi-mista nykyisen poronhoitolain, puitteissa. Vuontisjärven, tilaisuudessa oli yksi emäntäihminen. jonka aatos oli tasapuolista, kun kaksilahkeisten taholta väitettiin, että ennen tammikuun päivää on mahdotonta saada heiniä kotiin ajetuksi, niin emäntä tuumi, ettei se ole vaivakaan, kun miehet vähän, enemmän päivän aikaan ovat touhussa.

Peltovuomassa oltiin pari päivää Eiran Franssin talossa. Isäntä oli puhe-liaan sorttinen, edistynyt mies, niin että kyllä siinä suunveistoa piisasi. Kiitokset nyt vain Fransille ja hänen emännälleen viimeisistä ilman valta-kirjaa kaverienkin puolesta. Tässä kylässä asuu myös mainio poronlän-kien rustaaja ja poronsarvista y.m. sen luista Lapin muistoesineitten valmistaja Pekka Keskitalo. "Mestari Pekka" on sellainen leikkiverineni setä. joka muistaa paljon ennen tapahtuneita asioita huumorin valossa.
Ja on hän myös sellainen mies, joka melkein paljain käsin valmistaa teelmyksensä. Puukko ja viila ovat pääasiassa ne instrumentit, joita hän päivän pitkään käyttelee. Tämän sepustuksen yhteydessä oleva kuva. esittää Pekkaa täydessä työssä. Tahdommekin julistaa, että paljon tämä mies on työllään tehnyt enontekiöläisten! käsiteollisuutta tunnetuksi. Vie-lä yhteisesti sakin puolesta kiitokset Pekalle kahvista, jotka hän korkean omakätisesti keitti ja tarjosi, vaikka ei suinkaan, talossa heikommasta-kaan sukupuolesta ollut puutetta.

Tulihan tuota matkalla ollessa käytyä kantaisäänsäkin puhuttelemassa. Lapin miehet näkyvät edelleenkin asuvan kodissa, jotka ovat tehdyt raa-nuista. Kovasti vieraanvaraista väkeä. Kahvit ja kiristykset (käristykset) siellä vieraalle tarjotaan. Porojaan he hoitavat hyvin, niin että moni lan-nan poromies saisi mennä oppiin. Eikähän Lapin miehet eloaan huonolla hoidolla säilyttäisikään. sillä kirotut taka- ja outamailla olevat heinäsuovat ne sen pian nielisivät. Kyllä Enontekiölle pitäisi saada järjestymään tälle vähään tyytyvälle kansa jäännökselle oikeudenmukaisemmat poronhoitomahdollisuudet. Se on koko kansamme omantunnon pyhä velvollisuus. Tähän suuntaan me tuumailimme Aukusti Eiran kanssa palatessamme Lapin kylästä. Aukusti Eira. on Peltovuoman kylän suurin poronomistaja, joka kyllä ymmärtää poronhoidon nykyiset vaikeudet Enontekiöllä.

Ounasjoen, latvoja laskeuduttiin) Kittilään. Ketomellassa pistäydyttiin katsomassa maamme vanhinta lantatunkiota. 40 vuotta väistivät asian-tuntijat tämän maamiehen kultakasan olleen tekeytymässä. Taitaapa ol-la helpompi uusi navetta rakentaa kuin tuon lantakasan hujoittaa. Mene ja tiedä kun ei sattunut isäntä olomaan-kotona, että olisi saanut kysäistä sitä.

Kittilän puolella Alakyrössä sattui samoihin aikoihin olemaan eroitus: po-romiehiä oli tilaisuudessa kovasli koolla,. Kyrön paliskunnassa on poron-hoito nykyisin jälleen aloitteluasteessa. Takavuosina siitä hävisivät porot kerrassaan. Lainaus oli kai noussut huippuunsa. Onnea vain nykyiselle touhulle, koska se oli päätetty suorittaa ilman "lainausta". Kittilän Kön-käällä me kuulimme kummia. Siellä kuulemma kesällä aurinkoisella säällä kuumenevat poronkoparat niin, että kun poro juoksee niityllä niin polttaa kopara kasvavan heinän kuloksi. Taitaapa maakamaran huumus-pitoisuuttakin vähentää, sitä ei tullut kysytyksi. Ei kuitenkaan tätä seik-kaa aikaisemmat ystävämme täällä Rovaniemellä ole huomanneet, vai ovatko pitäneet vastaisuuden varalta salassa? Eiköhän. tämän jutun pe-rään jo sopine pistää piste.