Niesta. / Poromies 1933.

Poromies-porinoita




Ennen tänne Enontekiöni Kaaresuvantoon tuloa, jossa nämä Niestan ajatukset ovat paperille piirretyt, olimme käymässä Kuolajärven Pohjois-paliskunnan Muotkalahden aidalla pidetyssä erotuksessa. Oi sitä maa-ta, missä ei ole viiniä, siellä ei ole rieskaakaan. Tätä ei voi sanoa Muot-kalahden erotuksesta, vaikkapa joku sikäläinen poromies joutuikin ryyp-pypalkalla täitä tappamaan. Kyllä kai siinä hommassa täisestä miehestä pian humalan tienaa.

Erotus oli yleensä kaikkien muiden poroerotusten veroinen. Poromiesten yleiset ja totutut tavat antoivat täydellisen tunnon porohengen korkean veisun huumauksesta, joka vuorokauden kuluttua laskeutui entisiin var-moihin uomiinsa. Tässä näin miesten kesken puheeksi tullessa olisi vä-hän niinkuin harvennettava erotuksissa yleensä pullon suutelemista ja etsittävä pirinöitä varten, mikäli niitä on totuttu pitämään:, hiljaiset paikat.

Erotustoiminta. oli riuskaa ja sen mukaisesti työtkin sujuivat. Töitä jou-dutti myös merkittömien vasojen harvalukuisuus, joka johtuu siitä, että vaatimen hihnapäässä poijittua saa vasa heti ulostulolämpöisenä merkit korviinsa.

Pohjoispaliskunnan porokannan suuruudesta on meillä ollut hieman to-dellisuudesta poikkeava käsitys. Se nimittäin takavuosina oli jonkunver-ran kookkaampi. Kipeä rahantarve on houkutellut itsekunkin korjaa-maan laumastaan suurimmat arvoporot. Siitoshirvaita, suuria ja voima-kasrakenteisia, ei ole takavuosina ollut tarpeeksi. Kyllä olisi jo teilläkin, koillisrajan miehet, korkea aika kiinnittää tähän hirvaskysymykseen oi-keata poromiehen huomiota. Toisessa yhteydessä palaamme vielä Kuolajärven Pohjoispaliskunnan poronhoitoon.

Kun täältä Kaaresuvannosta laitamme terveisemme "Poromiehen" si-vuille, niin on meitä neljä lannanmailta tullutta miestä. Peltomiestutkin-non suorittanut Pohjois-Suomen rajaseudun maataloudellista edistämis-tä tarmolla huolehtiva ja siitä kauniita sekä uskottavia unia näkevä pit-känpuoleinen herrasmies, ja sitten Muonion ja Enontekiöni syntyperäi-nen ja "itseoikeutettu maatalousneuvos", joka kyllä oloihin verraten kan-taa kyvyllä ja huolella seutukunnan maataloudellista edistyskynttilää. Ne toiset kaksi ovat hyvänpuoleiselta mieheltä vaikuttava paikanvaihdosta huolehtiva ajurimme ja allekirjoittanut .

Työnämme on melkein joka iltainen kielenpiekso, jonka lisäksi me kuun-telimme korvat hörössä myös seutukunnainkin miesten omakohtaista viisautta. Oikein tykättävästi väestö yleensä suhtautuu tilaisuuksiimme, niin ettei prikulleen mihinkään matkan kokemuksiin sovi ruotsalaisen "rättärin" sanat (rättäri = maatalousneuvoja Ruotsin suomenkielisissä kylissä) kun hän vastasi muutamalle emännälle, joka kehui, ettei neuvo-jaa tarvita, vaan osataan kyllin hyvin:

Ompa hauska kuulla, että on olemas niin itteviisas euko. joka ei tarvitse toisen ihmisen neuvomissa.

Mitä tulee porohommiin, niin Muonion. Kihlangissa ja kirkonkylässä saa-miemme vaikutteiden perusteella hoitavat Muonion miehet hyvin poro-jaan. Vahingot tuntuivat vuosittain kyllä nouseskentelevan rasittavan kor-keiksi. Ehkäpä suoja-aidoilla, ja tehostetulla kesäpaimennuksella saa-daan tässä seikassa parannusta aikaan. Paliskunnan poroisäntä tuntui olevan miesten mies, että varmaan hänen toimestaan nämät seikat tu-levat aikanaan korjatuiksi.

Kätkäsuvannossa ei taas tuntunut olevan hyötyporojenomistajia nimek-sikään. Kyllä pitäisi tämänkin kylän miesten ruveta luottamaan paliskun-tatoimintaan enemmän ja hankittava vetoporojen lisäksi siitoseläimiäkin. Sillä pelkkien ajoporojen hoito elokuusta alkaen on jo siinä määrin työtä kysyvää, että samalla vaivalla sitä hoitelisi kyläkunta yhteistoiminnalla jo jonkinlaista hyötyporokarjaakin.

Kansikuva.

Kansikuva ja tämän porinan yhteydessä oleva kuva osoittavat kuinka ra-jan toisella puolella Kätkäsuvannon kohdalla poro nyletään ja sen jäl-keen paloitellaan pihan lähettyvillä,. Teurasporoparttia on tuotu satakun-nan, metrin päähän vainion reunalla olevaan poropeltoon. josta jukko-aisoilla vedättäen kaarteessa pistetyt porot tuodaan nylkyplassille. Pi-hassa on hyvä lämpöisellä vedellä puhdistaa vatsalaukku ja makkara-vehkeet puhtaiksi heti. Saimoin voidaan ruhojen paloittelu suorittaa heti lämpöisenä, joten paistit saavat tuon kysytyn pyöreän muodon.

Tätä n.s. porojen teurastusta eivätmeikäläiset eteläalueilla kykene käyttämään hyväkseen,ainakaan useimmat paliskunnat, iporojensa arkuudenvuoksi. Eiköhän tämäkin ole sellainen seikka,joka olisi varteen otettava.

Mitä tässä edellä on ollut juttua hyötyporojen hankinnasta kätkäsuvan-tolaisille niin sen saman kehoituksen tahtoisimme uusia myös palojoki-sille ja kaaresuvantolaisille. Ei muuta kuin läheiseen ja ystävälliseen kampukseen porojen hoidossa lapinmiesten kanssa. Unohdettakoon entiset porolainausvelat ja hylättäköön tuo todistajia karttava lainaustapa kokonaan, se on vain taloudellisesti molempia asiapuolia rasittava ja avokatseisuutta vähentävä tekijä sikäläisen poronhoitoväestön keskuu-dessa. — Muuten tässä sivumennen sanoen- Palojoen koulumiehelle ja Keskuksen Kallalle terveiset. Kaverit tuntuivat olevan ensiluokkaisia seuramiehiä. niin että lykkyä vain sille "Palojoen virkamiesklubille".


Koska tämän lehden palstoilla toisessa paikassa tehdään selkoa, Enon-tekiön poronhoito-oloista, niin jatkamme nyt täällä kotosalla matkaselos-tusta. Heti kirkonkylän puheeksi tullessa tahdomme lausua kiitokset vii-meisistä kirkkoherran ja nimismiehen virkatalojen ystävälliselle ja herttai-selle isäntäväelle. Nuo pohjoisten pitäjien paippiloitten saunat ovat eri-koisia keitaita pitäjiä kiertäville henkisten tavarain kaupparatsuille. Aikai-semmin tässä lokakuulla Inarissa, samoin nyt Enontekiöllä, kylvettiin, että isäntämiehet penmannolla vaalenivat vaikka olikin sauna kysymyk-sessä.

Kirkonkylässähän saatiin myös puhutella hyväntuuliselta vaikuttavaa konstaapeli Rovaa. joka tuntui olevan poronhoitometkuista Enontekiöllä selvillä. Julkaisemmekin hänen ja kauppias Angelin ajatukset näistä asioista toisessa paikassa. Vuontisjärvellä juteltiin myös niin kuin edelli-sissäkin paikoissa navettojen kosteudesta, lehmien puhtaana pitämises-tä ja tuosta rikkaaksi tekevästä lannanhoidosta. Myös uudisviljelys sai arvonsa mukaisen todistuksen.

Niesta puolestaan toimitteli hyötyporojen hankinnan merkitystä tasku-rahojen saannissa ja heinävahinkojen arvioimista nykyisen poronhoito-lain, puitteissa. Vuontisjärven tilaisuudessa oli yksi emäntäihminen. jonka aatos oli tasapuolista, kun kaksilahkeisten taholta väitettiin, että ennen tammikuun 1 päivää on mahdotonta saada heiniä kotiin ajetuksi, niin emäntä tuumi, ettei se ole vaivakaan, kun miehet vähän enemmän päivän aikaan ovat touhussa.

Peltovuomassa oltiin pari päivää Eiran Franssin talossa. Isäntä oli pu-heliaan sorttinen, edistynyt mies, niin että kyllä siinä suunveistoa piisasi. Kiitokset nyt vain Fransille ja hänen emännälleen viimeisistä ilman valta-kirjaa kaverienkin puolesta. —

Tässä kylässä asuu myös mainio poronlänkien rustaajaja poronsarvista y.m. sen luista Lapin muistoesineitten valmistaja Pekka Keskitalo. "Mes-tari Pekka" on sellainen leikkiverineni setä. joka muistaa paljon ennen tapahtuneita asioita huumorin valossa. Ja on hän myös sellainen mies, joka melkein paljain käsin valmistaa teelmyksensä. Puukko ja viila ovat pääasiassa ne instrumentit, joita hän päivän pitkään käyttelee. Tämän sepustuksen yhteydessä oleva kuva. esittää Pekkaa täydessä työssä. Tahdommekinj ulistaa, että paljon tämä mies on työllään tehnyt enon-tekiöläistent käsiteollisuutta tunnetuksi. Vielä yhteisesti sakin puolesta kiitokset Pekalle kahvista, jotka hän korkean omakätisesti keitti ja tarjo-si, vaikka ei suinkaan talossa heikommastakaan sukupuolesta ollut puu-tetta.

Tulihan tuota matkalla ollessa käytyä kantaisäänsäkin puhuttelemassa. Lapin miehet näkyvät edelleenkin asuvan kodissa, jotka ovat tehdyt raa-nuista. Kovasti vieraanvaraista väkeä. Kahvit ja kiristykse t(käristykset) siellä vieraalle tarjotaan. Porojaan he hoitavat hyvin, niin että moni lan-nan poromies saisi mennä oppiin. Eikähän Lapin miehet eloaan huonolla hoidolla säilyttäisikään. sillä kirotut laja- ja outamailla olevat heinäsuovat ne sen pian nielisivät. Kyllä Enontekiölle pitäisi saada järjestymään tälle vähään tyytyvälle kansan jäännökselle oikeudenmukaisemmat poron-hoitomähdollisuudet. Se on koko kansamme omantunnon pyhä velvolli-suus. — Tähän suuntaan me tuumailimme Aukusti Eiran kanssa pala-tessamme Lapin kylästä. Aukusti Eira. on Peltovuoman kylän suurin po-ronomistaja, joka kyllä ymmärtää poronhoidon nykyiset vaikeudet Enon-tekiöllä.

Keskitalon Pekka luuesineitä valmistamassa.

Yrjö Kokko ja konstaapeli Sulo Rova palattuaan "Hannan ja Marskin" pesältä. Kuva: Suomen Kuvalehti 41/1953

Ounasjoen, latvoja laskeuduttiin Kittilään. Ketomellassa pistäydyttiin kat-somassa maamme vanhinta lantatunkiota. 40 vuotta väittivät asiantunti-jat tämän maamiehen kultakasan olleen tekeytymässä. Taitaapa olla, helpompi uusi navetta rakentaa kuin tuo lantakasan hujoittua. Mene ja tiedä kun ei sattunut isäntä olomaan-kotona, että olisi saanut kysäistä sitä.

Kittilän puolella Alakyrössä sattui samoihin aikoihin olemaan eroitus: poromiehiä oli tilaisuudessa kovasti koolla,. Kyrön paliskunnassa on poronhoito nykyisin jälleen aloitteluasteessa. Takavuosina siitä hävisivät porot kerrassaan. Lainaus oli kai noussut huippuunsa. Onnea vain ny-kyiselle touhulle, koska se oli päätetty suorittaa ilman "lainausta".(*

Kittilän Könkäällä me kuulimme kummia. Siellä kuulemma kesällä aurin-koisella säällä kuumenevat poronkoparat niin, että kun poro juoksee nii-tyllä, niin polttaa kopara kasvavan heinän kuloksi. Taitaapa maakama-ran huumuspitoisuuttakin vähentää, sitä ei tullut kysytyksi. Ei kuitenikaan tätä seikkaa aikaisemmat ystävämme täällä Rovaniemellä ole huoman-neet, vai ovatko pitäneet vastaisuuden varalta salassa?

Eiköhän tämän jutunperään jo sopine pistää piste.