Suomen Matkailu 1936.

Poroviikko Helsingissä


Helsingissä viime helmikuun 7- 11 pp:nä vietetty poroviikko vastasi var- mastikin järjestäjien - lähinnä Suomen Poronhoitoyhdistyksen - toiveita ja muodosti huippukohdan siinä - tarmokkaassa propagandatyössä, jota viime aikoina on tehty porontuotteiden käytön lisäämiseksi Etelä-Suo-messa. Poroviikko sai osakseen hyvän yleisömenestyksen, etupäässä näyttelyn yhteyteen järjestetyn ns. lappalaisleirin ansiosta.

Kaisaniemen ravintolaan oli poropäivien ajaksi koottu monenlaisia lapin-tuotteita. Poronnahkoja, poronsarvia, turkistavaroita ja kotiteollisuustuot-teita olivat pöydät ja seinät täynnä. Lappalaispukuiset neitoset tarjoilivat Aslak- ja Inarinvoileipiä ym. perimmäisen pohjolan herkkuja, ja kaikin mahdollisin tavoin valmistettua poronlihaa voitiin maistella "baarissa". Ravintolan viereen oli järjestetty ns. lappalaisleiri - varsin illusoorinen palanen napapiirin pohjoispuolista elämää.

Katselijat saivat nähdä poroaitauksen, jossa oli n. 60 poroa, kotia, lappa-laisia ja poromiehiä. Erittäin suosittua kansanhuvia oli tieten porolla aja-minen pulkassa tai "sanissa" (kolttien erikoislaatuinen reki). Iltaisin joi-kuivat lappalaiset palavien rakovalkeiden ääressä. Leirillä mukana olleis-ta varsinaisista lappalaisista mainittakoon Inarin rikkain lappalainen, liukaskielinen Kaapin Jouni Lemmenjoelta, Hirvasvuopion Niila Purnu-mukasta ja komea kolttapariskunta Suonjelista Etelä-Petsamosta. Sitä paitsi otti leiriin osaa joukko suomalaisia poromiehiä.

Kuva: Mainos 1936.

Poroviikon henkilökunta presidenttiparin vieraana v. 1936.

Aterian valmistuspuuhissa.

Kaapin Jounin kotakunta Helsin-gissä.

Tri S. Pälsin Helsingin poropäivillä helmik. 1936 ottamia kuvia. Lap-palainen ja poroja kaarteessa. Ku-va: Museovirasto.

Tri S. Pälsin Helsingin poropäivillä helmik. 1936 ottamia kuvia. Ahkiolla ja sanilla ajoa. Sanimies on Kiurel Moshnikov Petsamon Suonikylästä. Kuva: Museovirasto.

Teuraaksi tuotuja poroja Suomen Karjakeskuskunnan teurastamon pi-halla - Lautatarhankatu 4 Sörnäisten rautatien varrella v. 1936. Kuva: Pietinen. / Museovirasto.

Lappalaiset, etenkin vanhemmat heistä, tulivat varsin hyvin toimeen pääkaupungissa, joskin heillä - kuten hyvin käsittää - oli toisinaan aihetta valittaa yleisön tunkeilevaa ja tahditonta käyttäytymistä. Poroviikonaika-na oli lappalaiset kutsuttu mm. tasavallan presidentin, Matkailijayhdistyk-sen pääsihteerin ja Lapin Sivistysseuran vieraiksi.

Kaisaniemen pitkät jonot ja porontuotteiden hallitseva asema suurten elintarveliikkeiden näyteikkunoissa poroviikon aikana antavat aihetta olettaa, että poroviikon järjestämisellä tarkoitetut positiiviset tulokset tu-levat näkymään poronlihan käytön lisääntymisen muodossa Etelä-Suo-messa. - Poronhoidolla on suuri merkitys yhtenä pohjoisimman Suomen pääelinkeinoista. Tätä nykyä saan. 23.000 henkeä siitä toimeentulonsa ja porokanta on lisääntynyt vuosivuodelta; viimeisimpien numerotietojen mukaan on poroja koko maassa 198.000.


Vuosittain teurastetaan n.40.000 poroa, mistä lihamäärästä poronomis-tajat käyttävät itse n. 2/5- Yhtä suuri määrä viedään Skandinavian mai-hin ja vain 20 % teurastetustalihasta käytetään Etelä- ja Keski-Suomes-sa. Valtiovalta on viime aikoina omistanut poronhoidolle yhä suurempaa huomiota. Siten on eduskunta myöntänyt n. 150.000 markkaa porontuot-teiden kaupan edistämiseksij a valtioneuvosto on asettanut samaa tar-koitusta varten komitean. Porontuotteiden vienti palkitaan. Mutta paljon on vielä tekemättä, ja porontuotteiden menekin kasvaminen maan ete-läosissa on ensimmäinen edellytys poronhoidon kehittämiseksi ja ratio-nalisoimiseksi siinä määrässä, kuin Pohjois-Suomen väestö toivoo.