F.O.Viitanen. / 01.10.1916. Nuorten nuija no 10.

Ristiin rastiin Pohjois-Skandinavias-sa 8.


Pitkin Ofotenvuonon rantaa Narvikiin.


Olen jo aikaisemmin sivumennen maininnut Ofoten vuonon. Se on 75 km pitkä ja rautatie Narvikiin kulkee sen rantoja pitkän pitkät matkat. Varsin juhlallinen on kaari, jonka rata tekee vuonon päässä, kiertyen sen ympäri. Siinä vaunun akkunasta näkee tunnelin suun toisensa perästä vuonon toisella puolella, junan jo kiirehtiessä yhä uusiin tunneleihin sen toisella puolen. Laaksossa alhaalla, vuonon rannoilla, on asuntoja, on metsää, niittyjä, jopa peltotilkkujakin siellä täällä. Soma jalkapolkukin lui-kertelee alempana pitkin vaaran kuvetta.

Tuossa näet kotalappalaisiakin telttoineen lähellä radan sivustaa. Näet-pä hevosenkin ja muutamia lehmiä siellä alhaalla. Toisella puolen rataa ylenee tunturi ylenemistään. Porolaumat syövät sen kupeilla ja ylempä-nä on ikuinen lumi, jota vastaan auringon säteet monissa väreissä iha-nina heijastavat, tai peittyy tunturin huippu pilveen, yhdistyen siihen niin, että sen ja tunturin rajaa on monasti aivan mahdoton erottaa. Usein myös tunturin keskiosa peittyy pilveen, mutta huipulla, pilven yläpuolella, leikkivät auringonsäteet puhtoisessa lumessa. Ja matkustajan koko huo-mio kiintyy ehdottomasti ainakin hetkiseksi pohjolan mahtavaan alppi-maisemaan, jota hän pitkään aikaan ei unohda.

Kansallispukuisia lappalaisiakin alat, Gellivaarasta lähdettyä, jo junassa tavata. Heillä on mukanaan Lapinmaan kotiteollisuuden tuotteita. Ja val-miita he ovat kaupantekoon. Sanotpa piloillasi suomeksi, ettet halua mi-tään ostaa. Samassa saat selvällä suomella vastauksen:
-Ka, sinähän oletkin niitä meidän puolen miehiä!

Ja niin kauppa kuitenkin lopulta syntyy. Bodenin-Narvikin rata, tämä Skandinavian ”erämaa- ja alppirata", on muuten laitoksiltaan kaikin puo-lin varsin uudenaikainen ja tarkoituksenmukainen varsinaisten asiantun-tijain ja ammattimiestenkin arvostelun mukaan. Ja minä maallikkona sain siitä aivan verrattoman käsityksen.

Olen jo aikaisemmin kertonut sähköstä tämän radan liikevoimana. Ruot-sin Matkailijayhdistys on pannut aivan erikoista huolta siihen, jotta linjas-ta muun ohella tulisi myös vilkas turistireitti. Sen sekä valtion yhteistoi-minnalla on m.m. Rakennettu asemille sekä huomattavammille näköala-paikoille radan läheisyyteen uudenaikaisia, siroja ja tarkotuksenmukaisia hotelleja sekä matkustajamajataloja, joissa sievän asunnon ja hyvää ruokaa saa olosuhteisiin katsoen varsin kohtuullisella hinnalla.

Oppaita on myös - siitäkin on Ruotsin Matkailijayhdistys pitänyt aivan erikoista huolta. - helposti saatavissa, jos tahtoo lähteä pitemmälle mat-kalle tunturiseutuun. Onpa Torneträskillä jo kolmena viimeksi kuluneena kesänä ollut tukeva ja tilava moottorivenekin matkailijaliikennettä var-ten.
- Eikä todella matkaansa kadukaan, ken Pohjois-Ruotsiin jouduttuaan varaa itselleen muutamia päiviä käydäkseen Gellivaarassa, Kirunavaa-rassa, Abiskolla, Tornionjärvellä ja Narvikissa sekä poiketakseen mat-kalla lisäksi muutamilla muilla rautatieasemilla, joilta helposti, tottunei-den oppaiden ohjaamana, pääsee ihailemaan Lapin tunturimaailman valtavia nähtävyyksiä.

Mainitsin Tornionjärven moottoriveneen. Kun sillä matkaatte Polnolah-teen, voitte luultavasti saada tutustua suomenkieliseen ”aapiskouluun-kin", millainen iloinen yllätys minulle kesällä 1914 tapahtui. Polnolahdes-sa nimittäin pidettiin silloin - ja pidettiin v. 1915:kin, mikäli rva Ester Hjelt-Cajanus ”Kyläkirjaston Kuvalehden A-sarjan" tämän vuoden ensimäi-sessä numerossa kertoo - vanhoilta ajoilta perintönä kulkenutta Abiskon suomenkielistä kesäkoulua lappalaisille. Somia lappalaiskoiran pentuja siellä myös on viljalti myytävänä, ja kaupanteon haluisempia lappalaisia kuin Polnolahden rantojen lappalaiskodissa ei juuri monasti tapaa.