Ajankuvastin 15.01.1922 no 1.

Rovaniemi.


Lapin raukoilla rajoilla, siellä missä maamme rautatieverkon pohjoisin ra-taosa päättyy, siellä sijaitsee Rovaniemen pitäjä lukuisine syrjäkylineen, laajoine sydän/maineen. Lappia lukuunottamatta on se miltei suurimpia maamme pitäjistä, käsittäen kaikkiaan 8,251 neliökilometriä, josta suurin osa asumatonta erämaata. Asutus on muodostunut pääasiassa jokien, kuten Kemijoen ja Ounasjoen varsille, mutta myöskin osaksi Kittilään, Kemijärvelle ja Sodankylään, Simoon ja Raunualle johtavien maanteiden varsille.

Pitäjän yli kolmetoistatuhatta henkeä käsittävä asujamisto elää suurim-maksi osaksi ansiotöistä seudulle sijoittuneiden lukuisien puutavaraliik-keiden tukinajoissa talvella ja uittotöissä kesällä, ainoastaan pienemmän osan harjoittaessa pääelinkeinonaan maanviljelystä sekä sivuelinkeino-naan kalastusta ja metsästystä, vieläpä osaksi poronhoitoakin, sillä kun-nassa toimii nykyisin poropaliskuntaa. Pohjoinen asema tekee sen, ettei viljan viljeleminen suuriinmassa määrässä menesty. Ruista viljellään ai-noastaan nimeksi, jota vastoin ohraa ja kauraa runsaammin sekä peru-naa omaksi tarpeeksi.

Onpa viime aikoina kokeiltu vehnänkin viljelemistä, joka samoin kuin puutarhaviljelyskin tulee täällä kaikkina aikoina olemaan varsin vähäistä. Viljellyn maan pinta-ala lasketaan koko laajassa pitäjässä nousevan hiu-kan yli tuhannen hehtaarin. Manttaalimäärä on 51 170/I92.

Ei ainoastaan puheenalaisen pitäjän vaan koko Pohjoissuomen huoma-tuimmaksi liikekeskukseksi on aikojen kuluessa mutta, varsinkin Rova-niemen radan 1909 valmistuttua muodostunut Lapin pääkaupungin ni-mellä komeileva, laajaväkiseksi yhdyskunnaksi järjestetty Rovaniemen kirkonkylä, joka komeine liiketaloineen kaupunkimaisena kohoaa Kemi- joen ja Ounasjoen yhtymäkohdan läntisellä rannalla.

Vuosikymmeniä taaksepäin, tiettävästi ainakin jo 19 vuosisadan 80-lu-vulla herättivät sikäläiset kauppiaat ja liikemiehet vireille kysymyksen kir-konkylän, n.s. Kirkonniemen, kauppalaksi tai suoraan kaupungiksi muo-dostamisesta.

Siihen aikaan arvioitiin kauppalalle lunastettavan, noin 300 ha suuruisen maa- alueen lunastushinta kaiken kaikkiaan 150,000 markaksi, mutta myöhemmin v. 1910 kauppalakysymyksen uudelleen ollessa vireillä - 2 milj. markaksi, jolloin silloinen läänin kuvernööri esitti asian puoltolausei-neen, maahinnan edelleen kohoutumisella pelotellen hallitukselle, mutta tuloksitta.

Viimeisten vuosikymmenien aikana ovat olot Rovaniemellä nopeasti ke-hittyneet. Aikakirjat eivät tiedä kertoa täällä olleen minkäänlaista koulun-tapaistakaan ennen vuotta 1849, jolloin apulaispappi Johan Bäckvallin perusti n.k. "Bäckvallin koulun". Toinen koulu, Rantavitikan kansakoulu, perustettiin parikymmentä vuotta myöhemmin ja 1880-luvulla silloisen kirkkoherran K. F. Tillmanin ehdotuksesta kaksi kiertävää koulua, joiden opettajat nauttivat viinaverorahoista maksettavaa 200 markan suuruista vuosipalkkaa, joihon tuli lisäksi ruoka kouluaikana. Se oli kansanvalis-tustyön alkua siinä mustassa tietämättömyydessä, missä täällä samoin kuin muuallakin sydänmaan pitäjissä elettiin. Varsin ansiokkaaksi on ar-vioitu se kansanvalistustyö, jonka täällä ovat tehneet vanhemman laes-tadiolaisen uskonsuunnan johtohenkilöt seurakokousten muodossa, si-vistämällä kansan raakoja tapoja.

Harvat vanhankansan miehet olivat itseopiskelun kautta hankkineet huo-mattavamman sivistyksen. Sellaisia olivat m.m. Poikilan, Tuomaan ja Puuställin likan-nimillä kansansuussa kulkevat paikkakuntalaiset, jotka olivat ensimmäiset täältä valtiopäivätyöhön kutsutuista rahvaan jäsenis-tä. Jo 1809 vuoden Porvoon valtiopäiville edustajia valittaessa Oulussa edusti Rovaniemeä Olli Törmänen, jonka useista valtiopäivämies Schu-lin-Vesalalle jättämistä valituksista verohelpotusanomus tuli hyväksytyk-si. Samalla pyysivät rovaniemeläiset oikeutta saada edelleen polttaa kaskea sekä anoivat, että tilojen osittelu kiellettäisiin, mitkä anomuksi silloista katsantokantaa kuvaavina tulkoot tässä mainituiksi.

Nykyään toimii Rovaniemellä toistakymmentä kansakoulua, joista kir-konkylässä 2 suurempaa, useampi opettajaista koulua, maist. V. Teri-vaaran ja rva Eeva Nisulan johtama 7-luokkainen yhteiskoulu ja "Rova-niemen vapaaopisto". Pari peninkulmaa Rovaniemen asemalta etelään kohoaa radan varrella upea valtion talo, jossa majailee Pohjoissuomen ainoa, metsänvartijakoulu. Ainoana taidelaitoksena on amatöörinäyttä-mö palokunnantalolla. Nuorisoseuratyö on laimeaa, jotavastoin työväen-yhdistys toimii innokkaasti jäsentensä keskuudessa ja omistaa suuren, ajanmukaisen talon "Kirkonniemellä."

Liike-elämän suuruutta todistavat kirkonkylässä kymmenet suuremmat ja enemmät kauppa- y.m. liikkeet, kolmen pankin, nimittäin Pohjolan Pankin, Kansallispankin ja Oy. Pohjoismaiden Yhdyspankin haarakont-torit sekä kunnan säästöpankki. Monet, puutavaraliikkeet, kuten Ab. Ke-mi Oy., Raahe Oy, Kemin Puutavara Oy., Kemin Puuteollisuus Oy. Kurth C:o Ab. ja Ytterstfors Munksund Ab. ovat sijoittaneet sinne konttorinsa.


Teollisuuslaitoksista mainittakoon sahalaitosta, kaljatehdas ja höyrylei-pomo sekä lukuisat pitäjän eri osissa olevat myllyt. Niinikään on paikka-kunnalla apteekki, kemikalikauppa, kirjakauppa, kirjansitomo ja kirjapai-no, jossa pirnetaan maisteri K. Mannelinin toimittama, "Rovaniemi" ni-minen, 3-kertaa viikossa ilmestyvä sanomalehti, joka alkoi ilmestyä tä-män vuoden alussa.

Kunnallisasiani johdossa toimivat nykyisin valtuuston puheenjohtajana kaupanhoitaja E. Piipponen sekä kunnallislautakunnan esimiehenä ja kunnankirjurina taloustirehtööri Matti Palttari. Kunnan köyhät ja vaivaiset hoidetaan suurehkossa kunnalliskodissa Muurolassa. Kunnassa on myöskin oma paloapuyhtönsä ja lainajyvästönsä.

Sen jälkeen "Suntarin herrastuomari ja Kraatarln Pekka", paikkakunnan kuuluisat luonnonparantajat. olivat ympäristönsä suureksi suruksi muut-taneet tietoineen ja taitoilleen ajasta ijankalkkisuuteen on Kirkonniemelle perustettu valtion sairaala, jonka lääkärinä toimii piirilääkäri E. Pruntsi ja ylihoitajana neiti Hartman. Kunnanlääkärinä on toht. Hacklin. Näiden li-säksi toimii siellä muilta lääkäriä, hammaslääkäri ja piirieläinlääkäri.

Yliintä järjestysvaltaa edustaa Rovaniemen piirin nimsmies Reino Peltta-ri, jonka alaisena toimii - paitsi pirin apulaisnimismies Artturi Pentlnsaar-ta - väliaikaisen poliisilaitoksen päällikkö H. B. Norvanto. Poliisilaitokses-sa on alun toistakymmentä poliisia, jotapaitsi pitäjän suuremmilla liike-paikoilla on omat poliisinsa.

Kirkollisessa suhteessa on Rovaniemi kuulunut ammoisina aikoina Ke-miin. erotettu kappeliksi v. 1682, jolloin sai oman kirkon ja eri kirkkoher-rakunnaksi 1785. Nykyään toimii kirkkoherrana rovasti A. A. Laitinen, jo-ka aikoinaan on vaikuttanut huomattavasti Pohjoissuomen suurimman uskonnollisen liikkeeen, laestadiolaisuuden hyväksi. Kappalaisena on pastori Eelis Laitinen. Seurakunnan nykyinen puinen ristikirkko on ra-kennettu v. 1817.

Kirkonkylässä on myöskin sähkösanomakonttori. (päällikkö Toivo Heis-kanen) ja postikonttori sekä sen yhteydessä piirihallinnon kanslia (hoita-ja J. V. Tolonen.) Postiyhteys tapahtuu eteläänpäin luonnollisesti rauta-teitse, Lappiin kesällä valtion postiautomobiileilla ja talvella sekä trakto-rilla että hevosilla.


Suojeluskuntaan, jota johtaa hra K. Eskolin, kuukuu useita satoja jäse-niä, Tulenvaarasta huolehtii vaapaehtoinen palokunta. Puhelinlaitos, jos-sa on puoliväliin toistasataa numeroa, kuuluu "Telefooniosuuskunta Poh-jolan" puhelinverkkoon. Sähkölaitos saadaan Pitkäniemen Höyrysaha Sähkö-Oy:ltä. Rautatieasemaa (III 1.) hoitaa asemapäällikkö M. Sippo-nen. Paikkakunnalla sijaitsee myöskin Lapin rajavartioston päämaja so-tilasosastoineen. Suuret kautta maan kuulut talvimarkkinat pidetään 18-20 p. helmikuuta.

Luonnonnähtävyyksistä ansaitsee ensi sijassa mainitsemisen keskiyön-auringon katsomispaikkana Aavasaksan kanssa kilpaileva Ounasvaara, joka on 216 m. merenpitaa ylemipänä Sen Juhannuskalliolle kerääntyy juhannusaattoina tuhansittain koti- ja ulkomaan huvimatkailijoita katse-lemaan horisontin yläpuolelle, pysähtyvää keskiyönaurinkoa.

Vaikka Ounasvaara ei komeudessa voita läheskään Aavasaksaa, on se hyvän liikeyhteyden vuoksi tullut enemmän suosituksi. Kemijoella ja Ou-nasjoella liikennettä välittävät laivat kuljettavat huvimatkalijat Rovanie-men kinkonkylästä yhden kilometrin päässä olevan vaaran juurelle, josta kiivetään Juhannuskalliolle kivistä polkua myöten. Vaaralta on suurem-moinen, peninkulmia laaja näköala Ounasjoen laaksoon, minkä takana siintää joukko Lapin tuntureita.