Karjala no 143. 24.06.1910.

Saksassa käyneet Inarin lappalaiset ovat nyttemmin palanneet matkaltaan


Rovaniemellä valittivat lappalaiset haikeasti, että heitä oli palkan ja mat-kakustannusten suhteen ilkeästi petetty. Silloin kun heitä oli pyydetty Saksaan lähtemään, oli näet luvattu joukon johtajalle maksaa 10 mark-kaa päivältä koko ajalta, siis myöskin matkapäiviltä Inarista alkaen takai-sin paluuseen eli siihen saakka, jolloin he olivat takaisin kotonaan. Jouk-kueen muille aikaisille jäsenille, niin hyvin miehille kuin naisille, oli sa-moin sitouduttu maksamaan koko ajalta matkapäivineen 5 markkaa hen-keä kohti, nuoremmille joukkueen jäsenille 3 markkaa ja lapsille 2 mark-kaa päivältä. Sitä paitsi kuului ehtoihin vapaa kyyti ja ruoka.

Mutta kun joukkue saapui Berliiniin ja sai siellä odottaa tiliä noin 3 viik-koa, ei tältä odotusajalta maksettukaan päiväpalkkaa. Jota paitsi Helsin-gistä lähtiessä kullekkin annettiin ainoastaan rautatiepiietti Rovaniemel-le, vaan ei mitään päiväpalkkaa matkaa varten eikä ruokarahaa matkaa varten. Ja Rovaniemeltä täytyi lappalaisten omin kyydin ja kustannuksin matkustaa kotiinsa. Sen takia oli retkikunta suuresti ikävissään ja syytti etenkin niitä suomalaisia herroja, jotka olivat toimineet hampurilaisen Hagenbecken asiamiehenä.

Lappalaisten kertomuksen mukaan olisi heidän pitänyt kontrahdin mu-kaan saada yhteensä 2,000 markkaa enemmän kuin todellisuudessa saivat. Johtajan vahinkoan lukuunottamatta jäi kukin retkikunnan jäsenet keskimäärin 200 markkaa vähemmälle kuin sopimukseen kuului.

Kaiken muun lisäksi olivat lappalaiset Helsingissä ollessaan joutuneet tekemisiin erään Theobor Rae nimisen henkilön kanssa, joka todellisuu-dessa lienee surullisen kuuluisa Theodor Muona. Mainittu henkilö näet joku aika takaperin katosi Rovaniemeltä ja asustanee nyt Helsingissä tämän nimisenä. Tälle henkilölle olivat lappalaiset pahaa aavistamatta antaneet valtakirjan heidän puolestaan periä välittäjiltä heille tuleva lisä-korvaus tai nostaa oikeusjuttu lisäkorvauksen voittamiseksi. Mutta kun valtakirja joutui tuollaisiin käsiin, niin tuloksen voi jo edeltäpäin arvata.—