Säkeniä. / Kalle Tähtelä. 01.12.1917.

"Silvottujen silta"


Minulle näytettiin silvottujen juna, silvottujen silta. Venäjä ja Saksa vaih-toivat invaliidejaan, sotaan kykenemättömiä vankejaan. Saksa lähettää tänään toistasataa vankia, huomenna samaten, ylihuomenna samaten, joka päivä, kolmesataa kuusikymmentäviisi kertaa vuodessa. Venäjä lähettää saman määrän. Vaihetettujen vankien täytyy kulkea Haaparan-nan ja Tornion kautta.

Härkävaunu ajaa Haaparannan asemalle. Ovi avataan ulkoapäin. Käy-tävä työnnetään vaunuun. Pari sotilasta kiipeää sisään. Ähkymistä. Ovelle ilmaantuu kainalosauvat, mies sotilaspuvussa, ilman toista kättä, ilman toista jalkaa. Hänen jäljessään toinen, jaloista ei tynkääkään jälel-lä. Kolmas täytyy kantaa. Neljäs, jalaton, viides kädetön, kuudes, seit-semäs, silvottuja, ruhjottuja, huonosti sitaistuja jäseniä, kalmankalpeita kasvoja.


Kuva Kalle Tähtelä. 01.12.1917 Säkeniä.

Kuva Kalle Tähtelä. 01.12.1917 Säkeniä.

Vanha postikortti.

Vanha postikortti.

05.09.1915 Kodin Kuvasto.

Kyläkirjaston Kuvalehti 01.05. 1916 no 5.

Kyläkirjaston Kuvalehti 01.05. 1916 no 5.

Kuva: Säkeniä 01.12.1917 no 12.

- Riviin! Tarkastus. Vaivainen, hidas kulku sillalle, “Silvottujen sillalle”, josta laiva vie Suomen puolelle ja sieltä taas junaan ja -sitten kotiin!!! Risti rinnassa useimmilla. Jokainen yrittää parhaansa päästäkseen eteenpäin, valittamatta, hammasta purren. Auliisti asettuvat he valoku-vauskoneen eteen ja yrittävät hymyilläkin.

- Katsokaa tuota miestä porrasten edessä kainalosauvojen varassa.

Hymy huulilla. Kaamea, mielipuolen hymy saa veren hyytymään suonis-sa. Toiset ovat ilmeettömiä. -Ajatus ei juokse. -Poissa sotarintamasta. -Minne hyvänsä, kunhan sieltä pois! -Missä taistelussa? -Miten? -Kuinka kauan ?


Kuin velvollisuutena kertoo hän sinulle yksityiskohdat. Jokainen vuoro-tellen, siksi kunnes komentaja käskee marssimaan -marssimaan! -Ryö-mimään! -Risti rinnassa! Tunnen vieläkin jääkylmän käden puristuksen, alistuvan hymyn, “tovarish”, “spasibo”...

Haaparannasta Tornioon Suomien-Ruotsin rajan yli kuljetetaan postia koreissa, teräslankoja pitkin. Omaiset lähettävät sotavangeille postin kautta syömistä. Eilen meni yksi lanka poikki, korin sisällys mereen. Pik-ku paketteja joukko. Paketeissa: Kuivuneita, harmaanvärisiä leipiä. Äi-din, siskon, vaimon, morsiamen leipoma, kotitekoinen!... Homehtunut juuston palanen. Sekin rakastavan käden valmistama... - Äsh... kaikkea sitä! Tarkastusmies heittää ne mereen.

Silvottujen jono on loppumaton. Oh, kuinka katkerata ivaa! Kun pikku-nen laiva saapuu rantaan, rientää paikalle sotilassoittokunta. Marseljeesi kajahtaa ilmoille. Päät paljastuvat. Neuvottomina kömpivät raajarikot, kädettömät, jalattomat eteenpäin, kasvot kuopalla, eteenpäin, junaan... Barrikaadein marssi.. viimeinen mies häviää vaunuun...

Marseljeesi!..