Kauppalanjohtaja EERO AHMAVAARA: Rajamme vartija. 1.10.1947.

Sisulla saavutuksiin - Rovaniemi rakentaa


"Rajamme Vartija"-lehti on pyytänyt allekirjoittaneelta kirjoitusta, joka sa-malla olisi Lapin läänin hallintokeskuksen tervehdys Lapin ja muunkin Suomen rajojen vartijoille. Samalla lehden toimituksen puolelta lausuttiin ajatus, että jonkinlainen selostus Rovanimen kauppalan tuhosta ja jäl-leenrakentamisesta varmaankin kiinnostaisi lehden lukijakuntaa. Niinpä seuraavassa lyhyesti selostan Rovaniemen kauppalan viimeaikaisia vai-heita vuoden 1944 lokakuusta alkaen.


Kun välirauhasopimuksen solmiamisen jälkeen Suomen ja Saksan suh-teet alkoivat kärjistyä, määrättiin Rovaniemen kauppala, samaten kuin koko maakunta, evakuoitavaksi. Lapissa alkoi ennennäkemättömän laa-ja muuttoliike, jonka seurauksena erämaakylät ja asutuskeskukset tyh-jenivät. Väki vaelsi Ruotsiin ja Suomen muihin osiin. Lokakuun alkupäi-vinä vuonna 1944 hulmahtivat lieskat Rovaniemen kauppalassa kohti Lapin syksyistä taivasta.

Liekit hulmusivat, voimakkaat räjähdykset tärisyttivät maankamaraa. Kun räjähdysten jyrinä vaimeni ja savupilvet hajaantuivat, oli Lapin lää-nin kukoistava ja vilkas keskuspaikka, Rovaniemen kauppala, sananmu-kaisesti pyyhkäisty maan pinnalta. Valtava rauniokasa ja muutama harva pystyyn jäänyt rakennus osoittivat palikkaa, missä kauppala oli ollut. Hä-vitys oli maailmanhistorian perusteellisimpia.

On laskettu, että noin 90-95 prosenttia kaikesta kauppalan rakennustila-vuudesta oli tuhoutunut. Eipä ihme, että kun ensimmäiset Lapin miehet palasivat Rovaniemen raunioille, heidät valtasi tunne, että tuho oli lopul-linen, peruuttamaton, että koskaan ei enää entinen kukoistava Rovanie-mi jaksaisi nousta tuhkasta.

Tällainen reaktio on ymmärrettävä: olosuhteet maassa olivat juuri päät-tyneitten sotatoimien jälkeen sekasortoiset ja silmien edessä oli suunna-ton savuava rauniokasa, josta kaikki elämä näytti kaikonneen. Entä tänä päivänä? Matkustaja, joka saapuu Rovaniemelle, näkee vilkkaasti rauni-oista nousevan yhdyskunnan. Satoja rakennuksia on jo pystyssä ja uu-sia nousee herkeämättä. Lähes kaikki entiset liikkeet ovat jo avanneet ovensa, monet vielä tilapäisissä parakkisuojissa, mutta yhä useammat jo lopullisissa, uusissa ja ajanmukaisissa liikehuoneistoissaan.

Kaikkialla vallitsee vilkas touhu. Sanalla sanoen: Rovaniemen elämä sykkii yhtä vilkkaana ja reippaana kuin koska hyvänsä aikaisemmin. Kaikki ei ole vielä läheskään valmista, mutta tärkein on tapahtunut, Ro-vaniemi on sittenkin alkanut elää. Kolmessa vuodessa on tämä uudesti-syntymisen ihme, joksi sitä eräs ulkomaalainen sanomalehtimies nimitti, tapahtunut.

Raunioita Rovaniemen keskussa Lapin sodan lopulla, saksalaisten lähdön jälkeen. Työväen Arkisto. / Museovirato. / finna.fi

Moottoripyörälähetti Valtakadulla. Rovaniemi 1944.10.16. SA-kuvat.

Viirinkangas. Kärkipartio saapuu Rovaniemelle klo 9.00 (I/JR 11). 1944.10.16. SA-kuvat.

Rovaniemi klo. 21. Ensimmäisiä joukkoja. Tulipaloja 1944.10.16. SA-kuvat.

Tätä kirjoittaessani on tarkalleen kolme vuotta kulunut Rovaniemen tu-hon päivistä. Tasan kolme vuotta sitten, lokakuun 8. päivänä 1944, oli tämä paikka tulen ja savun peitossa.

Kun nyt katson ulos ikkunastani ja näen rakennuksen rakennuksen vie-ressä, tunnen halua yhtyä tuohon ympäri tuhottua Eurooppaa kierrelleen sanomalehtimiehen lausuntoon: Täällä on todella tapahtunut uudesti-syntymisen ihme. Ja minun täytyy pysähtyä ihmettelemään tämän ih-meen selitystä Mikä on voinut aiheuttaa tämän ihmeen tapahtumisen sa-maan aikaan kuin suuri osa hävitettyä Eurooppaa käy toivotonta painia jälleenrakennusongelmiensa kanssa?

Voidaan tietysti osoittaa moniakin kouraantuntuvia, konkreettisia näkö-kohtia, jotka ovat tulokseen auttaneet. Mutta minä olen vakuuttunut sii-tä, että näin pitkällä ei oltaisi ilman suomalaista sisua. Sama suomalai-nen sisu, joka on sitkeästi ponnistellen vallannut hehtaarin toisensa jäl-keen erämaita asutukselle ja viljelykselle, joka on kautta vuosisatojen uupumatta ja hellittämättä käynyt korjaamaan sotien ja onnettomuuksien jälkiä, joka on vienyt luovutetun alueen asujamisiton jälleen maahan kiinni, se sama vanha suomalainen sisu se on täälläkin kirvestä heilutel-lut ja sahaa soittanut.

Tultiin takaisin kotipaikalle, nähtiin rauniot - ja ruvettiin uutta rakentamaan. Ei se sen kummempaa ollut. Tosin oli lukemattomat vaikeudet voitettavana: puuttui rakennustarvikkeita, puuttui rahaa,
ja niitä puuttuu vielä tänäkin päivänä. Mutta vastukset ovat voittamista varten, ja rakennus toisensa jälkeen on noussut suomalaisen sisun voimalla.

Paljon työtä ja taistelua vaikeuksia vastaan on näihin kolmeen vuoteen mahtunut. Rovaniemen kauppalan ensimmäisiä jälleenrakennustehtäviä oli uuden asemakaavan luominen, jonka pohjalla jälleenrakennuksen oli tapahduttava. Ja tehtävällä oli kiire, suomalainen sisu tuntui ankarana paineena kaiken aikaa. Jälleenrakentajat odottivat kärsimättömästi ilmoi-tusta, minne saa rakentaa ja miten saa rakentaa.

Suomen Arkkitehtiliitto suunnitteli asemakaavan, työn pääsuunnittelu on tunnetun arkkitehtiprofessorimme Alvar Aallon käsialaa. Asemakaava-työssä pyrittiin mahdollisuuksien mukaan säilyttämään vanhaa pohjaa, mutta samalla päästettiin entiseen vanhaan asemakaavaan valoa ja il-maa.

Omaksuttiin kaikkialla kauppalan alueella avoin rakennustapa: missään ei taloa saanut rakentaa kiinni viereiseeen taloon, jokaisen rakennuksen ympärille tuli jäädä vapaa ilmatila. Omaksuttiin n.s. etu-puistojärjestel-mä: rakennusalat vedettiin kadun reunasta hiukan taaksepäin, niin että rakennuksen ja kadun väliin jäi etu-puistoalue.

Mahdollisuuksien mukaan pyrittiin varaamaan maata puistoalueiksi. Kaukoliikenne eristettiin kauppalan sisäisestä liikenteestä ja sitä varten varattiin omat erikoisalueet. Muodostettiin runsaasti kauniita omakoti-alueita j.n.e. Voidaankin uskoakseni väittää, että Rovaniemen kauppalan nykyinen asemakaava on eräs maailman uudenaikaisimpia ja avarimpia asemakaavoja.

Rovaniemi palaa klo. 21-24. 1944.10.16. SA-kuvat.

Valtakadun varrelta. Ratapengertä 1944.10.16. SA-kuvat.

Näkymä pitkin Valtakatua Valtakadun ja Koskikadun kulmaan 1944.10. 17. SA-kuvat.

Rovaniemeläinen poliisikin on ennättänyt saapua järjestystä valvomaan, vaikka sotilaamme osaavatkin säilyttää kurin tuhon omaksi joutuneilla alueillamme. Rovaniemi 1944.10.19 . SA-kuvat.

Rovaniemelle avatun Alkon synnyttämä jono 14.8.1946. Kuva: Työväen Arkisto. / museovirasto. / finna.fi

Tornionjokilaakson Osuusliikkeen entisen päämyymälän kellarissa majaili päämyymälä talven 1945-1946. Taustalla osuusliikeen uusi kaksikerroksinen asuintalo valmistusvaiheessa. Kuva: Työväen Arkisto. / Museovirasto. / finna.fi

Ounaskosken yli johtava rauta- ja maatiesilta Rovaniemellä; taustalla Ounasvaara v. 1949. Kuva: Matti Poutvaara. Museovirasto./ finna.fi

Tuskin oli ensimmäiset asemakaavaluonnokset niiden laatijalta saatu, kun asemakaavaa piti jo ruveta soveltamaan käytäntöön. Siitä pitäen on herkeämätön rakennustoiminta jatkunut. Mutta vastuksista ei ole ollut puutetta. Milloin on kiusaa tehnyt työvoiman puute ja siitä johtuneet ta-vattoman korkeat rakennuskustannukset. Milloin on taasen rakennustar-vikkeiden saannissa tullut keskeytyksiä, jotka ovat uhanneet lamauttaa kaiken rakennustoiminnan.


Mainitsen esimerkkinä vain tuoreimman: viimeaikaisen sementtl-pulan, joka, paitsi sitä, että se uhkaa keskeyttää rakennustoiminnan, uhkaa myös aiheuttaa vakavia vahinkoja rakentajille pakkasten päästessä keskentekoisiin rakennuksiin. Ja milloin taasen tai 'ehkä on parempi sanoa aina on ollut rahasta puutetta.

Valkeuksia on siis ollut. Valtiovalta on kyllä tehokkaasti pyrkinyt tuke-maan jälleenrakennustyötä, mutta senkin mahdollisuudet ovat rajoitetut. Mainittakoon, että rakennusmateriaalin hankintaa ja jälleenrakennustyön ohjaamista varten perustettiin Rovaniemelle kulkulaitosmlnisteriön ra-kennusaineosaston alainen Lapin Rakennuspiiri.

Mainittakoon edelleen, että valtio, täydentääkseen tunnetusti niukkoja vauksia, järjesti jälleenrakennustyön rahoittamista varten erittäin edul-lisen lainoitusmuodon, jota varten varattiin 100 miljoonaa markkaa val-tion varoista. Mutta jälleenrakennustyö on jo tämän määrärahan nielais-sut, ja enemmän olisi saatava, ennenkuin kauppalan koko asujamisto saadaan katon alle.

Paljon on suomalainen sisu näinä kolmena vuotena täällä rakentanut. Mutta paljon on vielä sodan tuhoja korjaamatta. Sadat ihmiset asuvat vielä Rovaniemelläkin asumuksissa, jotka eivät vastaa ihmisasunnolle asetettavia vaatimuksia. Lapin väki vetoaa vielä muuhun Suomen kan-saan: Auttakaa meitä vielä! Auttakaa meitä rakentamaan maaseutumme ja asutuskeskuksemme entiseen kuntoon!

Lappi on tärkeä osa Suomen valtioruumiissa, sen "sairaus" tuntuu koko valtakunnassa, mutta sen terveys ja elinvoima lisäävät koko valtiokoko-naisuuden hyvinvointia.