Aarne Sihvo. / 01.06.1961 Käkisalmelainen no 6.

TÄHDENVÄLEJÄ.


Muutamia viikkoja sitten, parhaan hiihtokauden jo mentyä ohitse, mat-kustin linja-autossa Pellosta Kolariin. Matkustajia oli vähänlaisesti, tu-pakkapuolella lisäkseni vain muuan keski-ikäinen pariskunta koirineen. Kun koira oli melkein yhtä musta ja epämääräinen kuin omammekin, ryhdyin juttelemaan ja kyselemään koiran sukujuuria.


Selvisi, että koira oli jotakin karhukoiran lähisukua, mutta selvisi myös, että pariskunta itse oli vanhoja käkisalmelaisia (puhumme täällä van-haan supisuomalaiseen tapaan turhia hienostelematta niin käkisalme-laisista kuin myös esimerkiksi haapavetisistä ja ruuhijärvisistä).

Pariskunta oli kuulemma siirtynyt vanhasta hyvästä Käkisalmesta aina Norjan Kautokeinoon asti, jossa harjoittivat oman puheensa mukaan ”paakarin” ammattia. Sukujaan olivat Turusia. Mahtaisikohan tämä nimi sanoa jotakin vanhoille käkisalmelaisille?

Pariskunta käy kuulemma kerran, pari vuodessa suuressa maailmassa tuulettamassa, nytkin olivat paluumatkalla Tukholmasta. Matkaa oli vielä pohjoistenkin mittojen mukaan jäljellä melkoisesti. Ensimmäinen mää-ränpää oli Muonio, josta matkaa oli jatkettava toisella linjurilla Enonte-kiön Hettaan ja sieltä ed. pirssiautolla ”niin pitkälle kuin tietä riittää”, ku-lunut sanonta kerrankin sananmukaisena! Kautokeinon tie oli nimittäin tuolloin vielä työn alaisena ja viimeinen peninkulma oli yritettävä peuka-lokyydillä jossain tietyömaan traktorissa.


Hyvä kuitenkin sekin, aikaisemmin oli kai suunnilleen ainoa mahdolli-suus ollut porokyyti aina Hetasta asti. Matkoilla tapaa kaikenlaisia tari-noitsijoita ja jotenkin on tavakseni tullut tarkistaa asioiden paikkansa pitävyys.

Kerroin isäni syntyneen Käkisalmessa Järnefeltien talossa, ja rouva tun-tui tietävän talon hyvin, kertoili samantien vielä yleensäkin Rantakadun maisemista. Tiesi myös talon olleen aikaisemmin piirilääkäri Krogeruk-sen omistuksessa, - arveli kai, ettei isäni ainakaan Järnefeltien aikana ole talossa syntynyt, kuten oikein oli. Kysäisin sitten vielä, että mahtoi-kohan Käkisalmessa olla ketään Sihvo-nimisiä, olin muka kuullut, että olivat jostain sieltäpäin kotoisin.

Rouva innostui silloin heti ja kertoi lukevansa ’Käkisalmelaisesta” aina heti ensimmäiseksi Aarne Sihvon tähdenvälit. Sitten olisikin juttua riittä-nyt vallan karjalaiseen malliin, mutta jouduttiinkin jo Kolariin (ei onneksi kolariin), eikä aika sallinut minun jatkaa matkaa yksintein Kautokeinoon asti, jossa kyllä luvattiin poiketa tilaisuuden tullen maistamassa paakarin pullia.