Pentti Stoor.

Täit.


Nykyihmiset eivät voi kuvitellakhaan, kuinka kauheasti täitä saattoi olla ihmisten vaatheissa. Aukkulan Onni oli ollu viikko tolkulla merkityksissä Ounastunturissa ja asunu Maraston porokämpässä. Siellä se oli saannu lanelishiin alusvaatheissiin täitä, jokka olivat sienheet, että niitä oli käsit-tämättömän paljon. Taimi – Onnin vaimo – oli yrittänyt listiä loisia kyn-sien välissä, mutta ko kaikki saumat olivat valkoisenhaan saivarheita - täin munia, se oli uhannu polttaa vaatheet.

Onni oli kuitenki päässy välhiin ja toi punaraitaset lanelliset Erkkilän Apelin saunhaan. Ko se ripusti vaatheet kiukhaan yläpuolelle tippuivat syöpäläiset niinko vesipisarat kiville, jossa ne räjähtelivät paukken ko pienet papatti-raketit kivien kuumuuvessa. Ko paita ja housut roikkuivat ison miesjoukon sanomisen ajan löylyhöyryssä, ei niistä löytyny yhtään elävää täitä saunan jälkheen. Pestähän vaatheet tietysti täytyi, mutta ne olivat käyttökelposet höyrypuhistuksen ja kuumakäsittelyn jälkhiin.

Jos Unton täille oli tullut kiire lähtö tukka suorana, niin luulen, että Onnin vaatheista loiset ottivat salama tartin. Mie arvelin, että ko jatkan Unton juttua, niin monet tarttuvat asihjaan ja kertovat omia kokemuksihjaan täi-saunoista, Mutta ei.

Evakoita menossa täinpoistotelttaan Lapin sodan aikana syksyllä 1944. Kuva: Rollfoto. / Museovirasto.

""Ruotsin lastenneuvola""-ambulanssi on tullut Kuujärvelle 18.8.1942. Tarkastus sairasmajan luona. Täit pois! Opettajat ja sairasmajan sisaret leikkaavat pahimmin täisiltä tukat. Tässä sairasmajan sisar työssä. Kuva: SA-kuvat.

Kaikila niillä, jokka ouvvat olheet evakossa, ensimmäinen kokemus Ruothiin saapumisesta oli tietenki täi-saunhaan joutuminen. Meijän per-he kuskathiin ensin Vittankhiin ennen virallista vasthaanottokeskuk-sheen joutumista. Siellä kaikki, vanhukset, vaimot ja lapset – miehet-hän olivat sovassa - riisuthiin alasti ja viethiin suurhiin sauhnoihin. Ar-meijan miehet valvoit, että kaikki pesivät ittensä. Sotilhaat saivat seurata ilmaista alastomuusesitystä, ko tytöt ja nuoret naiset joutuivat pessey-tymhään julkisesti. Ennenkö meiät viethiin koulhuin nukkumhaan meille annethiin puhthaat alusvaatheet ja omat taminheet viethiin yöksi kuum-haan saunhaan roikumhaan. Vasta ko ne oli pesty, me saimma ne ta-kasin.

Myöhemmin Nikkilän Toini – minun täti – pisti Jolankin Timon ja minut täi-saunhaan, ko me tulima heinämiehiksi Nivankylhään. Me oli nukkun-heet Luukon Palola tallin vintillä samoissa rouvoissa, joissa uiton miehet olivat majottunheet. Olima sieltä saanheet täitä. Toini-täti yritti ensin tuhota syöpäläiset tupruttamallla täystuhoa (DDT:tä) tukhaan. Mutta ko se ei auttanu Nikkilän Olli parturoi meijän päät palhjaiksi ennen saun-haan joutumista.

Se oli vähän rajumpi käsittely – mutta kyllä täit lähti.

Olen mie vishiin jossaki kertonut siitä rotutäistä, jonka isä toi tulleshaan lapinkylästä. Se oli nukkunu kovassa ja saannu käytetyistä taljoista täitä. Yksi, joka löytyi vaatheista oli ainaki viis milliä pitkä. Äiti säästi sen mi-nun nipsautettavaksi. Kuulu rusaus, ko mie kynnellä litistin sen pöytää vasten. En ole jälkheen päin nähny niin komeaa elukkaa, vaikka yhen koulukaverin tukassa käveli tunnilla melkhein yhtä iso täi. Olin jo silloin sen verran hienovarainen, että jätin sen rauhhaan, etten olis nolannu vierustoveria.