Oulun Sanomat no 280. 04.12.1916.

Tässä vaikutelmia Kittilästä v. 1916


Matkakirje.

Kun lähdetään pohjoiseen, on meikäläisen silmillä katsottuna Kaukonen ensimäinen kylä, joka herättänee huomiota. Kylä tuli, kuten monet muut-kin tukkikeinottelun aikana v:na 1906-07 saaneeksi ikäänkuin taloudelli-sen sysäyksen. Siellä toimii 1906 perustettu lainakirjasto, raittiusseura, on ollut nuorisoseurakin.


Sikäläinen työväenyhdistys on sangen elinvoimainen. On oma kansa-koulu, jossa opettajisto on oman kylän lapsi. Ikävä kyllä, eivät kaikki työ-läiset käsitä asemaansa täysin, mitä todistaa työväenyhdistyksen jäsen-luku sekä oman lehden tilaajamäärä.

Kittilän kirkonkylän on kenties enimmän takapajulla oleva kylä Lapissa. Kylässä on kunnankirjasto, joka on vanhentunut eikä suinkaan tyydyttä-vä, kansakoulu. Edistysseuroja on aikoinaan ollut raittiusseura, nuoriso-seura ja työväenyhdistys- kaikki nukkuueet sisäisten ristiriitain soittaessa kuolinhymniä.

Työväenyhdistys aloitti toimintansa äsken uudelleen. Seudulla ovat pien-viljelijät, eritoten työväestö vallitsevana aineksena väestössä, mutta ei se vielä ole herännyt itsetietoisuuteen omasta voimastaan. Toivottavasti toimintansa aloittanut työväenyhdistys ei enää nukkune, vaan tulee he-rättämään kylän työläiset mukaan sosialidemokratiseen liikkeeseen.

Työväenlehdistä leviää seudulle etupäässä ”Työmiestä." Se johtuu ”Kan-san Tahdon" lakkauttamisesta. Nyt on toiveita saada huomattavassa määrässä voitetuksi uusia koteja työväenlehdille. ”Oulun Sanomain" asiamiehinä tulevat toimimaan kirkonkylällä Aappo Vuomajärvi ja Aleks Ala.

Panoraama Kittilästä: kirkonkylä v. 1932; taustalla Pyhä-, Kätkä- ja Levitunturit. Kuva: Erkki Mikkola. Museovirasto. / finna.fi

Kahvitarjoilu Kittilässä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. Museovirasto./ finna.fi

Panoraama Kittilästä, näkymä kirkolta Ounasjokea ylöspäin v. 1932. Kuva: Erkki Mikkola. Museovirasto. / finna.fi

Kyntäjä, Koivisto Kaukosen kylässä v. 1923. Kuva: Paulaharju Samuli. Museovirasto. / finna.fi

Erkkilän talot Sirkankylässä, taustalla Kätkätunturi v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. Museovirasto. / finna.fi

Sirkankylä sijaitsee 20 km. Kittilän kirkolta pohjoiseen. Asujamisto etu-päässä pienviljelijöitä sekä torppareita. Työväenlehtiä tulee 2, yksi "Työ-mies" ja yksi ”Kansan Lehti" ”Oulun Sanomain" asiamiehenä toimii ky-lällä tästä lähtien talok. Osk. Mäkelä.


Könkäänkylän äänestysalue on suomalaisuuden luvattumaa. Halonen sai v. 1916 124 ääntä, Fränti 5 ääntä; äänestäjiä 129. Ei tule työväen-lehtiä. Asujamisto turvetta puskevia tukkikapitalismin orjia. Kylässä on toiminut kansakoulu v:sta 1900 alkaen. Ei mitään edistysseuroja.

Raudaskylä. Myömällä 3 mk:lla 60 p:llä vuosikerran ”Oulun Sanomia.", sai yhden vuosikerran tilauksen. Miltei suvaitsemattoman uskovaisia se-kä nuoret että vanhat. Muuten elämä ylipäätään on miltei rehentelevän vaurasta, työläisiä ilman kontua, ei niin nimeksikään, mutta verrattain avuliaita tukkiyhtiöiden apureita nälkäpalkoilla. Tamä pitää ylipäätään paikkansa myös koko Kuivasalmeen nähden.

Toisinaan kun joutuu juttusiin, saa kuulla vallan mielettömiä vaatimuksia. Ylipäätään taivutaan kunnallis-sosialismiin, mutta menepäs ilmoitta-maan, että vain sosialidemokratia ajaa nykyään maassamme sellaisia uudistuksia, niin saat kuulla mitä likaisimpia ja mielettömimpiä valheita, joita sosialismista on tietämättömälle kansalle syötetty.

Uskonnollisuus, muutama sana siitäkin. Se ilmenee laestadiolaisena herännäisliikkeenä, ja on se vallitsevien olosuhteitten johdosta saavutta-nut tavallista huomattavamman kantavuuden, ei ainoastaan vanhojen, vaan myös nuorison keskuudessa. Voi tavata yhdyskuntia, joissa n. s. ”suruttomia" on vain yksi tai kaksi.

Tässä liikkeessä on kaksi eri suuntaataa: vanha- ja uusi- herännäisyys, tai kuten täällä lyhemmin sanotaan: ”Backilaisuus" ja ”Hanhipietiläisyys", puhujien mukaan. Edelliset uskovat, että ihminen on ilman Jumalan ar-moa kelpaamaton ja voimaton pyrkimään haudantakaiseen onneen, jäl-kimäiset uskovat myös samoin, mutta vaativat sen ohella, että ihmisellä myös täytyy olla sielullinen sekä aineellinen pyrkimys hyvään, lyhyesti: ei ainoastaan sanoja. vaan myös pyrkimyksiä ja tekoja.

Kun jompi kumpi ryhmä saa puhujansa, niin pidetään ”seuroja" viikot-tain. Ajetaan kylästä toiseen ja kaikkialla on vapaa ylöspito aina siinä ky-lässä missä oleskellaan. Sitten riideltyä aikansa siten, vastaavat taas toisen suunnan kannattajat samalla mitalla. On itsestään selvää, että niissä kokouksissa mukana olevista on myös osa vatsansa palvelijoita.

Ja kun otamme huomioon, että ei suinkaan heidän epäjumalansa Back lähde Pietarista asti tänne maailman ääreen ilman tuloja, ja ettei vieras-pidoissa ja menetettyinä työpäivinä koituva taloudellinen menetys ole kovinkaan vähäinen, niin huomaamme, että ”uskovaisuus" tulee herän-neille sangen kalliiksi.

Ounasjokea ja Könkään lossi v. 1932. Kuva: Suo Siiri. Museovirasto. / finna.fi

Matkustaessa noita seutuja saa sellaisen vaikutelman kuin olisi hermo-sairaitten ihmisten parissa, ja totisesti toisin ajoin ajattelee, että eikö tämä maailma sittenkin ole suuri hulluinhuone! Rukoillaan ja annetaan anteeksi syntejä, joita kenties ei tunnetakaan.


Siitä päästyä kiskotaan lähimmäiseltään (kuluttajalta) viimeinenkin ropo maatalous- ja karjatuotteilla ylimmän sallitun rajahinnan mukaan, sitä mukaa kuin sanomalehdistä ne nähdään! Täytyy väkistenkin huudahtaa: Missä on se oppi, jonka aikojen ihmeellisin mies perusti, missä on Kris-tuksen idealisoima helluntain kommunismi?

Saavuttuani Kuivasalmen etelä-osiin alkoi jo ilma selvenemään: suvaitsevaisuutta olemaan enemmän. Nilivaarassa on juuri avattu Kemiyhtiön kuutiometsän ajo, missä maksetaan elintarpeiden hintoihin nähden todellisia nälkäpalkkoja. ”Oulun Sanomain" asiamiehenä toimii täällä työm. Ville Trast.

Kiertävä.