Oulun Sanomat no 291. 16.12.1916.

Tässä vaikutelmia Muoniosta v.1916


Matkakirje.

Edellisessä kirjeessäni tein selkoa Kittilän koiliskulmalta. Tässä vaiku-telmia Muoniosta. Jerisjärvi: Suuremmanpuoleinen järvi, asumuksia alun toistakymmentä. Elinkeinona kalastus ja karjanhoito, maanviljelys pie-nemmässä määrin. Kesällä (luulisin) on ympäröivä luonto sattunaisen jylhää ja kaunista. Matkaa Kittilästä Muonioon on noin 80—83 km. Muo-nio sijaitsee järvialueen, jota voisi kutsua Jerisjärvenreitiksi, ja Muonio-joen yhtymäkohdassa. Sen kahden puolen.

Jerisjärvi, "suljukaupunki" 1921. Kuva: Ahola Juhani. Museovirasto. / finna.fi

Kirkko, sikäläisiin oloihin nähden sangen upea, sijaitsee ylävällä kukku-lalla. Mielikuvituksissani olin näkevinäni työväentalon vastaisella kun-naalla kylän keskessä, mutta voinee kulua hyvän aikaa, ennenkuin se sinne kohoaa. Asukkaat ovat ylipäätään rehentelevän vauraita, maalais-väestöä, enimmäkseen talollisia. Mäkitupalaisia ja torppareita vain pari-kymmentä kirkonkylällä.

Maisema Muoniosta v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. Museovirasto. / finna.fi


Nuorisoriennot:


Olin tilaisuudessa hieman tutustumaan niihinkin. Sunnuntai-iltana käve-lin erään pojan kanssa maantiesillalle, johon alkoi kokooontua nuoria, ei-kä aikaakaan kun lumijään peittämällä sillalla oli tanssi vilkkaassa käyn-nissä.


Soitettiin yksinomaan polkkaa, kun tytöt huomauttivat. etteivät he osaa muuta! Kun tila oli rajoitettu sivulle ja yleisöä oli kosolta. Alotti toinen ryh-mä piiritanssin laulun säestyksellä maantiellä. Mutta sillalla soitettiin suu-harpulla ja tanssittiin!



Kulki siitä ohi poliisikin katsellen oliko järjestys mallikelpoista. Ja katso: hän huomasi kaikki olevan hyvin. Silloin tällöin ajoi ohi hevosmies, saa-puipa pappilan väkeäkin ”seuroista", jolloin avattiin tietä ohikulkeville.
Seudulla on aikoinaan kuulunut olleen nuorisoseurakin, mutta mihin lie-nee herraskaisten mukana huvennut?


Kunnan lainakirjastokin kuuluu perustetuu pari vuosikymmentä takape-rin. Se sijaitsee kansakoululla, jota en kumminkaan tullut käyneeksi katsomassa. Mutta sikäli kuin kuulin, ei sitä ole uudistettu perustamisen jälkeen kertaakaan!


Kunnallisasioissa tekevät Muoniossa päätökset muutamat kauppiaat. Huomattavia lienee heistä kaupp. Anttila. Huvittavaa lienee tietää, että mies on kolmisenkymmentä vuotta taapäin ollut tervanpolttaja! Ja nyt on hän varmojen tietojen perusteella ei vähempi kuin vaatimattoman puol-entoista miljoonan omistaja. Ei perintöjen avulla, vaan häikäilemättö-män liikemiestoimensa avulla. Kuinkahan monen pientilallisen vaivan-näöt lie riistänytkään!


Kerjuupoikia, eivät lie juuri toisetkaan, Kohlström ja Olli, ovathan 300—800 tuhannen omistajia. Niin mielelläni kuin olisin puhunutkin Muonios-sa, en saanut siihen lupaa. Sen jälkeen kun Emil Lehen P. T. t. renkaan asioissa kävi paikkakunnalla, eivät siellä liene puhuneet muut kuin vaa-lipuhuja Anttonen v. 1911. Työväen lehtiä ei tullut yhtään. Minä onnistuin myymään muutaman vuosikerran Oulun Sanomin, samoin Nuorisoa.


Asiamiestä tai kirjeenvaihtajaa en saanut seudulle lainkaan. Sanoma-lehtiä tulee etupäässä Liitto ja Perä-Pohjolainen. Maailman menosta ja puoluerajoista tietävät tai välittävät vain harvat. Vaalikiihoitusta viime vaalien aikaan oli harjottanut eräs sikäläinen laesdatiolaispuhuja har-tauskokouksissa!

Ylimuonion kansakoulu 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. Museovirasto. / finna.fi

Lähdössä Kätkäsuvannosta Palojoensuuhun v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. Museovirasto. / finna.fi

Ylimuonio.


Suunnilleen samansuuruinen kylä kuin Muonion kirkonkylä. Sijaitsee 13 km. kirkolta pohjoiseen, vierus kylinä Kelusjärvi ja Kenttä. Tulee yksi ''Työmies." Muutoin vielä valistumattomampi kuin kirkonkylä. Kätkesu-vanto: Voi sanoa täydelleen samaa kuin edellisestäkin. Matkaa sinne on Ylimuoniosta 16 km.


Lähdettyä kirkolta alas maanteitse on asutus perin harvaa. Asumukset ylipäänsä ovat neliseinäisiä tupia, joissa on takka loukossa. Leipää pais-tetaan siten, että otetaan pari liuskaista kiveä vierekkäin, niiden päälle ohut laakakivi ja tuli alle, kuin kivi kuumu asetetaan leipä sille, jolloin paistaminen alkaa.


Kurjuus hyvin silmäänpistävää. Väestö on yleensä koko Muoniossa hy-vin uskonnollista ja tietämätöntä.

Kangonen ja Kihlanki ovat pieniä kyläpahaisia, vain muutama torppa ja talo. Kolarin Äkäsjokisuulla tulee tästä lähtien toimimaa Oulun Sanomain asiamiehenä uutistilallinen Juho Lantto. Enontekiöllä alkaa Oulun Sano-main asiamiehenä toimiin seppä Tuomas Keskitalo. Kolarin Kurtakkon sain myötyä puolitoista viosikertaa Oulun Sanomia.

Kittilän Kallo: Kylään perustettiin v. 1912 työväenyhdistys, joka muuta-man aikaa toimittuaan nukahti. Seudulla oli samoihin aikoihin suuria tuk-kitöitä, mutta Kallon työläiset eivät käsittäneet edullista tilannetta, vaan antoivat toiminnan lamaantua.

Kylä olisi kumminkin riittävän suuri yhdistyksen toiminnalle ja kun kuten kuulin, on innostusta alkanut herätä, niin ei muuta, kuin ilmoittakaa ko-kous ja pohtikaa ajan kysymyksiä. Valitkaa yhdistykselle virkailijat ja alottakaa toiminta kun on kerran valmiit paperit! Minä odotan, toverit sitä!

Järjestöt ripeään toimintaan kautta Lapin! Sillä tilanteen loputtua meillä täytyy alkaa ammatillisen heräämisen myös ja silloin on hyvä, että meillä on jo poliittisesti toimivia järjestöjä tukena.