Kirj. metsänhoitaja JARL SUNDQUIST. Tapio 1.11928.

Teiden jäädyttäminen metsäajoissa


Tapa jäädyttää teitä metsäajoissa on Pohjolassa kolmattakymmentä vuotta vanha. Tämä osoittautui aivan välttämättömäksi toimenpiteeksi jouduttaissa ajamaan puutavaraa pitemmiltä matkoilta vesistöjen var-teen, koska siten voitiin hevosella vedättää jopa neljäkin kertaa isommat kuormat ja muutenkin tehdä useamman "reissun" rantaan päivässä kuin jos tietä ei olisi jäädytetty.

Käytettiin yhden hevosen vetämää vesilaatikkoa, vetävä noin 1500 lit-raa, jota ajettiin alaspäin varsitietä ja oli laatikon takaosassa kolme rei-kää, yksi kummankin jalaksenjäljen kohdalla ja yksi niiden keskivälillä, josta viimemainitusta vesi juoksi keskitielle sen kovettamista varten.

Reikien alla oli kiinnitettynä yhtäjaksoinen rautapelti, joka levitti juokse-van vesimäärän tasaisesti koko tien leveydelle. Vesi laatikkoon saatiin tiepuolessa löytyvistä lähteistä tai puroista puupumpun tai sankon avul-la. Samaa vesitystapaa käytetään vieläkin.

Tiehöylä sivultapäin. Valok. Y. Bergman.

Koska kumminkin ajotien sitä ennen tasaamiseen oli käytetty miesvoi-maa, mikä tuli suhteellisen kalliiksi, alettiin ajatella tien tasaamista jon-kun hevosella ajettavan laitteen avulla, mikä sittemmin tulikin käytäntöön ja vieläkin täyttää tarkoitustaan.


Sen varsinainen keksijä on Juho Aittoniemi(*, os. Posio, Alakylä, joka laitteelle myöskin aikoinaan haki ja sai patentin. Kuten sen nimestäkin, tiehöylä, käy selville, on sen tehtävänä höylätä tietä siten, että siitä tulisi mahdollisimman tasainen ja tekisi tiehen hyvät suorat urat reenjalaksille, ett'ei raskas kuorma pääsisi heittelemään sivullekaanpäin ja siten pilaa-maan tietä.

*) Juho Erkki Aittaniemi. (ent Mursu)


Tiehöylän rakenne on seuraavanlainen: Kaksi yhdensuuntaisesti asetet-tua, noin 2,' m. pituista pelkkaa (22X16 sm) on kuten reenjalakset aina-kin poikkipuilla kiinnitetty toisiinsa, ja niiden keulapäähän on etuviistoon asetettu pystöpuut, joiden avulla höylää voi aisoilla ohjata kulkemaan haluttua reittiä.

Kumpaankin pelkkään on noin yhden metrin etäisyydellä etupäästä upo-tettu tietä vasten viistoon asetettu, altapäin jalaksen levyinen, tarpeen mukaan ruuvilaitteella nostettava ja laskettava (_)-muotoinen terä, joka ajettaessa viiltää tarpeelliset urat tiehen, ja työntäytyy tiestä irtaantuva lumi ja jää tiensyrjään. Noin 50 sm taaksepäin edellämainitusta terästä on pelkän sivulle, noin ½ cm sen alasyrjästä ylöspäin kiinnitetty luja viil-toterä, joka 10 cm etäisyydelle leikkaa raiteen ulkopuolisen tiepinnan.

Tiehöylä altapäin. Valok. Y. Bergman.

Jalaspelkkojen etupuolelle on sitäpaitsi siten kiinnitetty lankuista tai 3 mm rautapeltistä tehty, noin 50 sm korkea ja peikkojen ulkosyrjästä 15 sm ulospäin ulottuva lumiaura, että sitä voi vartavasten sovitetulla vipuvarrella tarpeen mukaan nostaa tai laskea.

Auraosan alasyrjässä on kiintonainen terä, joka leikkaa tiepinnan tasai-seksi. Tiehöylän takaosassa on peikkoihin saranoiden ja rautahakasten varaan sopivalle korkeudelle tiepinnasta laitettu kummallekin sivulle levikkeet, n. s. siivet, jotka, ulottuen tiepuoleen, siirtävät syrjään höylän eri terien irroittaman lumen ja jään.

Edellä esitettyä tiehöylää on sen keksijä tähän päivään valmistanut ja myynyt kolmattasataa kappaletta. Hinta Smk. 5.000 kappaleelta ja paino noin 300 kiloa. Kun tietä ensi kerran syvän lumen aikana aukaistaan, käytetään höylän vetämisessä 4-6 hevosta, ja ajon alla olevalla tiellä 2.


Talvisena arkiaamuna kello 3-4 aikaan nähdään savotan pirtin edessä hevosmiehiä tähystelemässä ilmaa, ja jos lunta on yön kuluessa sata-nut, valjastetaan hevoset tiehöylän eteen ja ajetaan päävarsitiet auki, minkä perästä ne vesitetään. Jos taasen lunta ei ole tullut, otetaan ai-noastaan vesilaatikot käytäntöön, ja vesitetään pakkasen kuurottamat tiet ollakseen ne kyllin liukkaassa kunnossa kun aamun sarastaessa päivän ensimäiset, raskaat kuormat varsitietä pitkin höyryävien hevosten vetäminä saapuvat kohti päämääräänsä, uittoväylän varteen.

Kopio Juho Aittaniemen henkilötodistuksesta vuodelta 1939 Mustavalkoinen A4 kopio poliisikaavakkeesta n:o 7, jota on käytetty mahdollisesti sodan aikana henkilöiden liikkumista seurattaessa. Täytetty 12.11.1939. Dokumentilla Maanviljelijä Juho Aittaniemi saa käydä Rovaniemellä puukauppa-asioilla 17.11.1939 asti. 12.11.1939 Kuva: Posion piirin nimismies. / Arkistonmuodostaja. Lapin Metsämuseo. / Museovirasto. / Finna.fi