H. X-r. / Suomen nainen 01.08.1915 no 15-16.

Tervehdys Muoniosta.


Ensin terve sinulle, Muonio, sinä pieni kylä vaarojen keskellä, sinä kyl-män ja jään, mutta myöskin levon ja rauhan seutu. Muonio, sinä pohjois-Suomen hiljainen kolkka, jonne matkailija harvoin eksyy ja jossa ihminen vielä taistelee karua luontoa vastaan, eläen hiljaisessa yhteydessä Ju-malansa kanssa.


Ikkunastani näen valkeaksi maalatun kirkon ja tuolla pitkin koko joenran-taa yksinäisiä taloja, sekä aittoja ja latoja lukemattomia joukkoja, latoja kaikilla saarilla, jotka täyttävät Muonio-joen suupuolen, latoja pienimmil-läkin niityillä.


Kaksi kuukautta olen viettänyt täällä kaukana kuohuvasta, levottomasta maailmasta, kaksi rauhan ja levon kuukautta. Silmieni eteen aukeaa avaruuksia, himmentyen taivaanrantaan lukemattomien vaarojen lomit-se, joitten värit vaihtelevat joka päivä, riippuen säästä ja tuulista.


Erillään muusta maailmasta, vaikeine yhdysliikenteineen, muodostaa Muonio pienen seurakunnan, jossa on n. 1400 asukasta. Uutteruudella ja huolellisuudella, jota ilman he tuskin olisivat voineet tulla toimeen näissä ankarissa ilmastosuhteissa, on muoniolainen hankkinut itselleen varmaan toimeentulon; siisteys ja järjestys on yleinen, silmiinpistävä ominaisuus.


Ja kaikki tämä huolimatta talvipimeydestä, kylmyydestä ja pyryilmasta, liian lyhyestä kesästä ja elintarpeitten kalliista hinnasta, minkä suuri rahti aiheuttaa. Torniosta tänne nousee rahtimaksu jokaisesta kilosta 15- 16 penniin.


Hauska ilmiö muuten, tämä muoniolainen. Selvän luonteenomainen ul-komuodoltaan, kookas, tummaihoinen, ruskeasilmäinen ja voimakkaasti itsetuntoinen kun on, on hän osaksi primitivinen salolainen, osaksi omaa hän suuremman kulttuurin kuin mitä muuten tapaa syrjäisessä maaseu-dussa.


Eniten silmiinpistävää on, kuten jo mainittiin, siisteys ja järjestys sekä kodin sisä- että ulkopuolella. Valkaistut seinät mökeissä tekevät valoisan ja iloisan vaikutuksen, jota lisäävät kukkaruukut ikkunalaudalla. Harras vakavuus, jonka luultavasti vaikuttaa yleensä vallitseva uskonnollisuus (he ovat melkein poikkeuksetta laestadiolaisia), painaa leimansa heidän elämäänsä ja tapoihinsa.


Joka sunnuntai-ilta, vuodet umpeensa, heillä on uskonnolliset kokouk-sensa, vuoroin eri taloissa. Juoppous on tuntematon pahe, ja voi var-muudella sanoa, ettei kapakalla täällä olisi mitään toimeentulomahdolli-suuksia. Sanotaan, että pelastusarmeija ja raittiusyhdistys olivat tänne viime talvena lähettäneet yhden saarnamiehistään, mutta näillä ei ollut täällä mitään työalaa. Köyhälistöä ja kerjäläisiä ei ole nimeksikään.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Rehellisyys ja siitä seuraava keskinäinen luottamus on vielä rajaton, jo-ten voidaan asua lukitsemattomin ovin. Isännästä alkaen 10 vuotiaaseen tyttöön asti ovat kaikki päivällä ulkotöissä: kukin omalla tahollaan. Mitä naisiin tulee, niin ovat he näillä seuduilla sangen tarmokkaita ja yritteliäi-tä. Esimerkkinä mainittakoon, että kansakoulun opettajatar, nti Tuomi-nen, joka on ollut täällä lähes 15 vuotta, on pannut alulle ja hyvään kun-toon osuusliikkeen, joka kuuluu menevän koko hyvin. Kaikki miesräätalit ovat naisia ja heidän noulomansa puvut vetävät vertoja hyvien kaupunki-laisräätälien tekemille.


Nyt on keskikesä käsissä; tähän mennessä meillä on ollut harvoja kau-niita päiviä. Toukok.- juhannukseen välisenä aikana on vain yhtenä päi-vänä ollut +12°, Päivällä on pari tuntia auringonpaistetta, vuoroin taas raekuuroja, lumiräntää ja sadetta. Niityt ovat kuitenkin vihreitä ja puissa näkyy pieniä lehtiä. Vaivaiskoivun hiirenkorvalla olevat hennot oksat kie-murtelevat mättäillä. Aurinko on keskiyöllä korkealla taivaalla ilahuttaen valollaan jokaista paikkakuntalaista, joka kuusi pitkää kuukautta vuodes-sa saa olla auringonvaloa vailla. Silloin on takkatuli heidän ainoana valo-naan, sen ympärille kokoontuu perhe kaikessa sovussa työskentele-mään.


Pääskyt ovat täydessä touhussa; joka nurkkauksessa näkee niiden pe-siä; pitkäkau- laiset kurjet lentelevät seudun yli ja silloin tällöin iltasin suuri harmaa pöllö. Kaikki elää, rehoittaa ja kasvaa ja kiiruhtaa ehtiäk-seen lyhyenä täysin kypsäksi. 23 p:nä kesäk. satoi meillä lumiräntää.