E. Keskimaunu. / Pohjolan vartio 1933.

Terveisiä Sompiosta


Tokkohan olet nimeäkään kuullut, ehkäpä sentään. Jos Sinulla lukijani on kartta Lapinmaasta, niin nyt tämän kirjoituksen avulla sitä tarkastaes-sa voit mielikuvituksessasi käydä Sompiossa. Sodankylän kirkolta mat-kaamme aluksi Petsamon maantietä pohj. 90 km., jolloin ollaan Vuotsos-sa. Sompion "porstuassa". Vuotsosta eroaa uusi rakenteilla oleva Som-pion maantie kulkien kaakkoa kohden 16 km., jolloin saavutetaan Mute-nian kylä. Muteniasta jatkamme vielä autolla nyt melkein itään päin ja saavumme Silmävaaraan. Kopsusjoen rannalle mihin meidän autotiem-me loppuu. Matkaa Muteniasta Korvaseen on maantielinjaa pitkin 21 km. ja siitä lopputaipaleen 4 km. saamme kulkea joko apostolin kyydillä tai parhaassa tapauksessa hevosella.

Korvasen kylä sijaitsee Luirojoen varrella. Siitä matkaamme jälleen jalan tai talvisaikaan hevosella 17 km. taipaleen Lokkaan. Nyt olemme eteläi-simmässä kylässä ja käymättä on enää vain Rieston kylä. joka sijaitsee äärettömien aapojen keskellä Riestö- ja Luirojokien yhtymäkohdassa. Syksyisin ja keväisin sinne ei useinkaan pääse muut kuin linnut, kun len-tokoneitakaan ei vielä ole joka miehellä.

Lokan kylä sijaitsee Luirojoen varrella myös ja on ympäristönsä puolesta paljon miellyttävämpi kuin muut Sompion kylät. Kylään voi päästä kesäi-sin Muteniasta myös moottoriveneellä, mutta matkaa kertyy silloin koko-naista 6 pnk. jokien ollessa tavattoman mutkaisia. Paitsi näitä viittä var-sinaisia kylää, 6-10 taloa kussakin, on Sompiossa vielä n.k. "Lapinkyliä" s.o. lappalaisien asumia erämaataloja tai taloryhmiä.

Väestönä on sekä suomalaisia, alkuperältään etupäässä savolaisia tai karjalaisia juuria ja lappilaisia, jotka huomattavasti ovat sekoittautuneet keskenään. Vanhimmat suvut ovat Sodankylän vanhinta asujamistoa.

Poronhoito, metsästys ja kalastus sekä metsäinmyynti ja metsätyöt ovat antaneet elatuksen Sompien asukkaille. Karhunlihaa tai -nahkaa voit eh-kä tuoda tullessasi Sompiosta. Tänäkin syksynä on jo mesikämmenen peijaisia pidetty.

Koko alueella on vain yksi oppilaitos, kansakoulu Lokassa, ja sekin vas-ta muutamia vuosia. Ei ole siis liikaa rasitettu koulunkäynnillä eikä muul-lakaan opin jakamisella. Kirkollakin moni käy ensi kerran vasta rippikou-luaikanaan.

Keskikorvan toinen kesänavetta Luirojoen toisella rannalla, aitaa vedes-sä, lehmien juontipaikka v. 1957. Kuva: Kansatieteen kuvakokoelma. / Museovirasto.

Kurujärven kyläläisiä v. 1938; vas. Niiles-Aslak Hetta, keskellä Niila Magga ja edessä kelkassa Elle-Marja Magga. Kuva; S. Paulaharju. / Museovirasto.

Silta Korvasjoen yli, vanha talvitie v. 1937. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto

Hevosta kengitetään, Mutenian Keskitalossa v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Luusuan kalakenttä Sompijärven rannalla. Kuva: Radiokuuntelija 1939.

Purnumukkassa. Vas. Jouni Aikio, Pietari Peltovuoma ja Jouni Hetta Peltovuoman keittokodan edessä.

Pieniä sompiolaisla. Kuva: S. Paulaharju. / Radiok. 1939.

Rieston emäntiä. Kuva: S. Paulaharju. / Radiok. 1939.

Mutenian Isäntä metsämiehenä. Kuva: S. Paula-harju. / Radiok. 1939.

Suurien metsähakkuiden aikana tuli Sompioonkin paljon uutta: rahaa liikkui runsaasti ja "kultaisen ajan" mukana kommunistiagitaaltorit. Muu-tama kylä muuttui melkein 100 % :sti kommunistiseksi. Huonomman ajan tullessa meni näistä pikkukylistä parikymmentä miestä heti ihanne-maahan, Venäjälle.


Metsät ovat hakatut, rahat kulutetut, kommunismikaan ei enää tahdo jaksaa kukoistaa. Venäjältäkin jokin onnistuu palaamaan surkeassa kun-nossa tosin: laihana, vaatteet melkein riekaleina ja kieltäytyvät lähte-mästä ihantolaan muuten kuin kilon palasina.

On kuitenkin muutamia isänmaallisiakin miehiä Sompiossa. Joka kyläs-sä on suojeluskuntalaisiakin "siemeneksi" - Mutenia johtaa! Sompiossa on sk.miehellä olleet monet kovat kestettävinä.

Pari nimeä mainittakoon ennen muita: Mosku ja Keski-Jussi. Mosku eli oikealla nimeltään Aleksi Hihnavaara on oikea kiveliöiden kuningas suuri poronomistaja lähellä Korvasen kylää. Sanoo nostaneensa ensim-mäisen kerran Suomen lipun Petsamossa, on monesti reisaillut herrojen luona Helsingissä ja käynyt lentokoneella Virossakin. Keski-Jussi eli maanvilj. Juho Keskitalo Muteniassa on Sompion keskeisin henkilö: val-tuuston jäsen, lautamies, kauppias, sk:n kyläpäällikkö j.n.e.

Sompion maantie tuo erämaan asukkaat lähemmäksi muuta maailmaa. Sompio alkaa herätä ja isänmaa-käsite alkaa lämmittää Suomeen päin. Muutamien vuosien kuluttua on kommunismi ajeltu Sompiosta pois ja nousevasta polvesta saamme tarkkakälisiä- ja -silmäisiä miehiä, karhun-kaatajien jälkeläisiä, joille valkoinen aate on rakas ja Suomi oikea isän-maa