Korven kaiku, keskiviikkona elokuun 16. päivä 1944
Totuus Seitajärven ja Lokan joukkomurhista
Sotilaita vai himomurhaajia?

Lokan kylä Luirolla v.1930. Kuva: Erkki Mikkola. / finna.fi
Eläimellisesä raakuudesaan nuo verityöt ovat kuitenkin kemmoittava vii-meinen varoitus suomalaisille, millaisten isäntien kanssa joutuisimme te-kemisiin, Jos taipuisimme neuvosto-orjuuteen. Ison-Vihan aikojen soti-laat kestivät omin silmin nähdä kidutusmurhien, eliivältä polttamisten ja mielikuvituksellista raakuutta osoittavien naisten raiskausten ja lapsen silpomisten todistuskappaleita omilla ryssän hävittämillä kotipihoillaan. Seitajärven ja Lokan tapahtumat eivät kaameampia kuin 240 vuotta sit-ten suoritetut ryssän raa'at hirmuteot. Seitajärven sadistijono.

Himomurhaajien saalista: Kymmenen korpeen murhattua Seitajärven naista. Viisi heitä oli alaikäisiä tyttöjä. Rikokseen osallistui sata punaarmeijan sotilasta, jotka oli järjestetty jonoon odottamaan vuoroaan. Oikeuslääkeopillisten tutkimus vahvisti eloonjääneen tyttölapsen kertomuksen ja täydensi sitä yksityiskohdilla, jotka pöyristyttävyydessään voisivat olla terveellistä luettavaa Neuvostoliiton länsimaisille ihailijoille. Kuva ja teksti: Korven Kaiku 16.8 1944.

Tämä 9-vuotias tyttö on Seitajärven murhenäytelmän jälki-näytöksen ainoa eloonjäänyt todistaja. Ryssät olivat luulleet häntä kuolleeksi ja jättäneet hänet virumaan kymmenen murhatun ja häväistyn suomalais-naisen joukkoon. 8 ½ tunnin kuluttua onnettomat löydettiin 6 kilometrin päässä kylästä, minne ryssät olivat heidät raahan-neet. Puukoilla ja pistimillä raadeltu lapsi saatiin palastetuksi henkiin, ja hän kertoi sadasta jonossa seisseestä ryssästä tarinan, joka on liian kaamea kenttälehdissäkään toistettavaksi. Kuva ja teksti: Korven Kaiku 16.8 1944.
Heinäkuun 7. päivän vastaisena yönä, hyökkälsivät partisaanit Seitajär-ven erämaakylään, joka sijaitsee n. 200 km napapiirin pohjoispuolella. Kylässä oli vain vanhuksia, naisia ja lapsia. Kolmestakymmenestä asuk-kaasta pelastui parin syrjätorpan väkien lisäksi vain yksi 9 vuotias tyttö. Kaikki rakennukset poltettiin ja karja tapettiin.
Tämän sankariteon, (jonka järjestäjille ja toimeenpanijoille Stalin on ar-vatenkin jo myöntänyt korkeita sotilaallisia kunniamerkkejä!) yöllisestä jälkinäytöksestä antavat oheiset valokuvat riittävän käsityksen. Lokan puhelin ei toiminut. Viikkoa myöhemmin, heinäkuun 14.päivän iltana to-dettiin Sodankylän keskuksessa: Lokan kylän puhelin ei vastaa.
Samaan aikaan tuli tähystyspaikalta ilmoitus: Lokan suunnalta nousee sankka savu. Vikapartiomies saapui kylään laitaan missä hänet kohtasi tyrmiistyttävä näky. Kiiresti hän hälytti apua paikalle. Palavain raunioitten välistä kerättiin yhdeksän haavoittunutta. Metsästä löytyi järkyttyneitä naisia ja lapsia. Heidän keromuksistaan selvisi vähitelIen, mitä kylässä oli tapahtunut.

Partisaanien leikkikalu: Suomalainen pikkutyttö korpeen murhattuna, ruumis täynnä viilto- ja pistohaavoja ja ryssien kynnen- ja hampaanjälkiä. Voimme kuvitella millaista julmaa nautinnontunnetta tänä verissään kauhusta huutava, avuttimana rim-puileva pikku olento on herättänyt aikuisissa kiduttajissaan. Kuva ja teksti: Korven Kaiku 16.8 1944.
*) Pumpola = Kumpula