»Trallapaanoja» eli vetoratoja on niinikään kummankin maan alueella jyrkimpien koskien sivuilla täällä Patsjoen alajuoksulla. Siinä on oikein kiskotettu rata, jota myöten vene, isokin,kaikkine kamppeineen helposti liukuu kosken niskasta sen alustaan. Kulkea joskus niitäkin, on vaihtelua tällä kahdensadan kilometrin taipaleella. - Meillä on vielä edessämme Hakoköngäs ja Maitokoski tänään. Ja kun niistä on selviydytty vastapu-hutunlaista rataa myöten, ollaankin jo Salmijärvelle tulemassa.
Puolenpäivän jälkeen on sitten saavuttu Salmijärven yläpäähän, tavoitet-tu Möysärin Sandraa ja Aarnettia, joista jälkimmäinen vain on ollut koto-na, Sandra seuroissa pää-Petsamossa. Illansuussa nytkytellään vihdoin siis itse Salmijärven kylän kohdalla, salmen suulla. Pohjoinen on äkkiä äkämystynyt, tärskyttelee venettä - meinaa kai, että eipä anneta tätä vii-me pätkääkään aivan ilmaiseksi.
Heretään soutamasta; vene pysähtyy, liekkuu aallokossa poikittain. -Kat-sellaan kylää, jota Kopperi ei ole nähnyt yhteentoista vuoteen. Hänelle, pari vuotta siinä asuneelle, oli joka kohta maisemassa, jokainen tönö, tarkasti mieleen jäänyt. Ennen pienoisia, harmaita ihmisasumuksia siellä täällä. Nyt - ei tämä ole Salmijärveä, ei ainakaan Kopperin Salmijärveä - ehkä kaverin paremmin, joka silloin tällöin jälkeenkinpäin paikkakun-nalla sanoo pistäytyneensä.
- Onpa, onpa Suomi paikat muuttanut! Oikein sanoi Aarnetti, että kartta sinulla pitäisi olla, kun sinne menet.
- Mutta tuo kuitenkin on Hanhen talo.
- Ei ole, Niemi-Harju, sillä Hanhessa on nyt uusi asuinrakennus. Ja sitt-en Paananen, yhä oikealla.
- Mennäänkö siis Paanaseen?
- Ei taida sopia.Sylvia on naimisissa, asuu miehineen toisessa kamaris-sa, toisessa on maidot. Tupa taas on aina ollut kansotettu.
- Jospa änkeytyisi sitten vanhaan Harjuun, Ämmin luo?
- Voi veikkonen, Ämmihän on jo kuollut vuosia sitten. Etkö ole kuullut hautauspuhetta, lyhyttä mutta hyvää, joka Ämmille pidettiin?
'Petataanpa, pojat, Ämmi pehmeästi; hyvänähän se hänkin meitä piti, kun oltiin poikahulliaisia.
- Tässä ei siis päästä mihinkään yöksi —.Ja mikä tuo
- Jonne-Harju?
- Ei, tuolla se on etempänä; siinäkin on rustattu kovasti, kuten näet.
- Ja tuo- entäs tämä sitten?
- En minäkään niitä kaikkia tiedä; mutta tuo on Pelto-Jonnen murju - tuo, salmenrannalla, Tyrffaisen - siitä vähän vasempaan Jaskan entinen kauppapaikka - katso: osuuskauppa, ja tuolla perällä kievari -sen takana taas sairaala, jossa Sairasten Ystävä ja eläinten lääkäri Karhumainen asuvat. Het ollaan keskenhään naimisissa. Takakäteen näet Samppä Luoman kouluhotellin ja Kuoharin Hannan majalan. - Autokin tuolla me-nee maantietä myöten, jota ennen täällä ei tunnettu ja .
- Älä enää, ei tämä ole Salmijärveä, vieras paikkakunta; ja vieraalla paikkakunnalla mennään kievariin. Ei tänne olisi pitänyt tulla
Soudetaan siis kievarin rantaan.
- Kuka se tässä nyt ?
- Koskela - Onhan täällä siis joku tuttukin. Siinä on aina ollut höyli mies, ei näy vieläkään tapojaan muuttaneen, koska antaa vieraille ihmisille vieraalla paikkakunnalla herraskohtelun.
- Ja kuka tämä neiti? Tytär? Onpas siinä silmät ja silmissä ilme. - Katso-kaas kulkurit, ettette saa sydänvikaa.