Kar. / Seura 1938.

Utsjoki kuin ulkomaata.


Pitäjä, jonka yhteys emämaahan on käytännöllisesti katsoen ole-maton. Harvinainen kuvakertomus Suomen syrjäisimmästä seu-dusta


Laajan Petsikko-tunturin vaivaiskoivua kasvavat rinteet leikkaa raja ja Suomen kaukaisimman ja toiseksi suurimman pitäjän -Utsjoen - alueelle ei ole enää kuin vain yksi sivakan sivallus. Utsjoen tunturit, jängät, aapat ja morostot levittäytyvät siinä Petsikon laella katselijan silmään outona, kylmänä ja tuntemattomana maana, josta ei muu Suomi paljon tiedä ja - anteeksi konsulit! - ei liene tähän asti paljon tahtonut tietääkään.

"Varjel min Heärra" - anovat sanat utsjokelaisten Lapin pirttien seiniltä ja perimmäisen Pohjolan Heärran varjeluksessapa on tuo maamme kau-kaisin perukka tähän asti saanut yksin elääkin. Harvoin tulee vieras tun-turien yli, aniharvoin lähtee ylimmän Lapin mies Lannanmaahan - jos kylissä käy, niin käy Tenon toisella puolella, Norjassa, Kaarasjoella, Ve-sisaaressa tai Skipagurrassa. Sinne myy tuotteensa poron, riekon ja ka-lan - sieltä hankkii tavaransa - jauhot, sokerit ja suolat.

Vieras saapuu Utsjoelle kuin ulkomaille. Luonto, kansa, elintavat, kieli ovat siellä tyyten toiset kuin kaukaisessa etelässä - Utsjoella on se to-dellinen Lappi, jonne ei ns. nykyaikainen sivistys ole sanottavastikaan vielä päässyt tunkeutumaan. Koko tuon laajan pitäjän asukasluku on 715 henkeä, joista suomalaisia ainoastaan 35. Lapin värikäs kieli on valtakielenä - ja Lapin helakkapuku valtapukuna. Kerrassaan omituisena piirteenä mainittakoon, että Ulsjoki on seutu, jossa sinne muuttaneetkin lappalaistuvat jo toisessa tai viimeistään kolmannessa polvessa. Nyky-ään elävät, valistuneimmat utsjokelaiset suvut ovat melkein pokkeuk-setta 1700 -1800--lukujen virkamiesten jälkeläisiä. Näistä mainittakoon tässä mm. Högman-, Helander-, Länsman- ja Katekeetta-suvut.

Kirkolta noin neljän kilometrin päässä on Utsjoen uusi kansakoulu, jossa Lapin lapsille opetetaan tiedon alkeita. Koulussa on lapinkieli apukiele-nä, sillä lapset eivät kouluun tullessaan osaa usein sanaakaan suomea.

Utsjoen kirkkoherra Erkki Vuornos on jo hoitanut erämaaseurakun-taansa yhdeksän vuotta. Jokapäi-väisinä pukiminaan hän käyttää Lapin pukua ja hallitsee täydellises-ti lapinkielen.

Utsjoen Pitäjän vanhin asukas, Helena Laiti, vetelee piippuny-säänsä Kuolnassa ja hänen pojanpojantyttärensä ihmette-lee kaukaisen vieraan kame-raa.

 
Sen, että Utsjoki on tähän asti pysynyt suhteellisesti tuntemattomana suomalaisellekin väestölle, on tietenkin vaikuttanut maantien puute. Pitäjä on käytännöllisesti katsoen ollut täydellisesti eristettynä muusta Suomesta, kun sitä vastoin yhteydet Norjaan ovat olleet monin verroin paremmat. Tenojoki on melko helppo kulkuistaja Norjan puoleiselta ran-nalta ei ole kovinkaan pitkä erämaamatka Pohjois-Norjan suuriin asutus-keskuksiin johtaville maanteille. Olosuhteiden pakosta onkin niin ollen vuorovaikutus naapurimaahan ollut hyvin kiinteä ja Utsjoen pitäjä - erito-ten Tenon laakso - on muodostanut jonkinlaisen omituisen asutusvyö-hykkeen kahden pohjolan valtakunnan välille.

Mitä sitten Utsjoki odottaa tulevaisuudelta?

Tietenkin ennen muuta sitä,että yhteys emämaahan tulisi kiinteäksi. Va-litettavasti on kuitenkin niin,ettei se aivan lähitulevaisuudessa voi odot-taa sitäkään,sillä viime aikoina on ilmennyt erimielisyyttä pitäjään raken-nettavien maanteiden suunnista. Itse Utsjoen asukkaat vaativat tien suo-raan Inarin kirkolta pohjoiseen, yli Petsikkotunturien, ja edelleen Uts-joen vartta pitkin Tenolle, kun taas erinäiset valtion asettamat komiteat yms. haluavat tien rakennettavaksi Inarista länteen, autioiden seutujen halki, Utsjoen Outakoskelle. - Kumpi näistä teistä ensiksi tavoittaa syr-jäisimmän pitäjämme rajan,sen näyttää tulevaisuus.
.
Mutta kun tie tulee, muuttuu Utsjokikin. Silloin o nvaarassa tämä maam-me ainoa todellinenLappikin - lappalaiskulttuurin vaalijoista huolimatta. Tie tuo tullessaan nykyajan virtaukset syrjäiseen erämaapitäjään ja van-ha kuolee ja katoaa.-"Varjel min Heärrä" — huokaakin jo moni utsjoke-lainen vanhojen lappalaisperinteiden vaalija.