Suomen moottorilehti 1938.

Uusi reitti...


Tämän kesän Lapin automatkaa varten. Kemi-Tornio-Muonio-Pallastun-turi: 329.1 km.

Tähän saakka on omalla autolla Lapissa matkailevien ollut melkeinpä pakko tyytyä kuulun Jäämerentien silittämiseen, kun kunnollisen yösijan saanti on toisten Lapin maanteitten varsilla ollut vaikeaa. Tilanne on nyt muuttunut autoilijoille paljon edullisemmaksi, kun Pallastunturille valmis-tui viime talvena maamme ensimmäinen, laitteiltaan ajanmukainen tun-turihotelli. Nyt on autoilijoilla valittavana Jäämerentien lisäksi kaksi muu-takin tietä, nimittäin Tornio jokilaakson tie ja Ounasjokea seuraava tie.

Tarkastelemme tässä kirjoituksessa edellisen tien tarjoamia nähtävyyk-siä. Lähdemme taipaleelle Kemin teollisuus- ja satamakaupungin poh-joispuolelta tienhaarasta, mistä toinen tie vie Kemijoen rantaa Rovanie-melle ja toinen, meidän tiemme, Kemijoen mahtavien siltojen yli kohti Torniota. Silloilta on komea näköala Kemijoelle, "virtojen virralle", jonka valtavista mittasuhteista pikainen silmäys ei anna oikeaa kuvaa.

Vasemmalla näkyy Lautiosaaren lajittelupaikka, missä Kemijoen tuomat tukit ja pitempi puutavara lajitellaan, ja taustalla Karihaaran puunjalos-tustehtaat. Sillan länsipäästä eroaa oikeaan vanha Tornion tie, jonka varteen jää Kemin maaseurakunnan nykyinen ja vanha kirkko. Vanhas-sa kirkossa säilytetään 1629 kuolleen kirkkoherra Rungiuksen muumio-ta, joka palsamoimattomana on säilynyt mätänemättä nykypäiviin. Tapa-us on luonnollisesti antanut aiheen tarinaan, jonka jokainen paikkakun-talainen osaa kertoa matkailijalle.

Lautiosaaren sillalta alkaa uusi suora tie, jolla voi suruttomasti nauttia vauhdin hurmasta. 6 km Lautiosaaresta sivuutetaan Kaakamon kylä ja 13 km:n kohdalla ylitetään Torniojoen itäisin suuhaara eli pudas, joita on kaksi muutakin vielä ennen Torniota. Lähellä Torniota, ennen rautatien alikäytävää, eroaa vasempaan tie Alatornion kirkolle, joka on Peräpohjo-lan kauneimpia maalaiskirkkoja, sekä Röytän ulkosatamaan.

Tornioon on Lautiosaaresta matkaa 21 km. Jätämme auton aseman vie-ressä olevalle huoltoasemalle ja pistäydymme lautalla Torniojoen toisella rannalla olevassa kaupungissa, missä syömme lounaan kaupunginho-tellissa, pistäydymme kirkkoa katsomassa ja käväisemme ulkomailla Haaparannan puolella. Ennen matkan jatkamista vilkaisemme vielä ase-man viereen pystytettyä Tornion taistelun muistomerkkiä.

Pallasjärven pieni matkailumaja, taustalla Aommoltunturi.

Metsätyönjohtajan asunto Pallas-järven rannalla.

Siian lipojia Kukkolankosken ran-nalla

Torniosta jatkuu matkamme joen itärantaa. Pian sivuutamme Peräpoh-jolan kansanopiston. Samalla kohtaa on joessa lohipatoja ja uittopuiden lajittelupaikka. Alavojakkalan kylästä, 8.6 km Torniosta, eroaa oikeaan uusi tie Paakkolan kylään Kemijoen länsirantaa kulkevalle tielle. 15.8 km Torniosta on joessa Kukkolan koski, jonka rannalle pysähdymme hetki-seksi katselemaan lohipatoja ja siian pyyntiä lipomalla. 25.7 km Tornios-ta sivuutamme Karungin kirkonkylän. 35.5 km päässä kannattaa meidän jälleen pysähtyä, jos aika sallii, ja kiivetä oikealla kohoavalle Nivavaaral-le, jonka laelta avautuu valtava näköala Torniojoen laaksoon aina merel-le saakka.

Matka jatkuu edelleen vauraitten talojen ja hyvinhoidettujen viljelysten ohi. Koko Torniojoen laakso aina napapiirille saakka on yllättävän tiheäs-ti asuttua. Komeat asuinrakennukset ovat kesäisin kuitenkin tyhjinä, sillä kesäasuntoina käytetään siistittyjä navetoita, jotka ovat viileämpiä. Asuk-kaat tuntuvat ehkä juroilta ensi kertaa puhuteltaessa, mutta "tutustut-tuaan" vieraaseen ovat he sitä uskollisempia ystävyydessään.

63.8 km Torniosta ohitamme Ylitornion kirkon, joka on maan suurimpia puukirkkoja. Kirkonkylässä on myös kristillinen kansanopisto. Ajettuam-me vielä lähes 8 km saavumme Aavasaksan tienhaaraan. Poikkeamme oikealle ja ajamme vaaralle uutta komeaa tietä. Näköala vaaralta pohjoi-seen on komea,vaikka keskiyön aurinko ei olisikaan sitä valaisemassa. Vaaran ravintolassa voimme nauttia kahvit ennen paluuta takaisin Aa-vasaksan tienhaaraan.

Tienhaarasta otamme uuden matkalukeman ja ajamme radan vartta ohi Aavasaksan aseman. 2.8 km päässä tienhaarasta ylitämme Tengeliö-joen sillan, jota kevättulvat ovat useana vuonna uhanneet. Sillalle näkyy hyvin Aavasaksan jyrkkä pohjoisrinne. 8.0 km kohdalla sivuutamme Kaulirannan aseman, missä on Matkaravinto Oy:n asemaravintola. Ky-län jälkeen tie seuraa jälleen Torniojokea. 23.1 km Aavasaksalta ylitäm-me napapiirin ja 12 km siitä Turtolan kirkonkylän.

50.5 km Aavasaksalta alkaa suuri ja taajaan asuttu Pellon kylä Pellon-salmen rantamilla. Pellon jälkeen asutus harvenee ja kylien välit pitene-vät: 68.3 km, Orajärven kylä, 96.0 km, Sieppijärven kylä ja 119.0 km Kolarin kirkonkylä. Kirkonkylä on edellisiin kyliin verrattuna harvahkoon asuttu. Kirkkaalla säällä näkyvät sinne koilliselta taivaanrannalta Ylläs-tuuturit. Kolarista lähtien tie seuraa Muoniojokea. 122.1 km kohdalla eroaa oikeaan kylätie, jota voi kuivana aikana ajaa autollakin aina Ylläs-järven kylään saakka (35 km), mistä on vain vajaat 7 km Yllästunturin (740 m) korkeimmalle laelle. 136.7 km kohdalla ajetaan Äkäsjoen sillan yli.


Sillan jälkeen eroaa oikealle heikko kärritie tunturien ympäröimään Äkäslompolon kylään (28 km). Tien varteen jäävät kuulut Kuerlinkan pu-toukset. 169.6 km Aavasaksalta sivuutetaan Eskelisen kahvitupa, jonka luota Yllästunturit näkyvät sopivalla säällä suurena pilvenä taivaanran-nalla. Eskelisen jälkeen alkavatkin tunturinäköalat hallita maisemaa. Erikoisen komea on näköala 182.3 km kohdalla, jolloin edessä näkyy Kangosjärven takaa Olostunturi ja sen oikealta puolelta Pallastunturin komeat kerot. Kangosjärveltä onkin Muonion kirkonkylään enää vajaat kaksi penikulmaa.

Pallastunturin uusi tie sivuuttamis-paikkoineen.

Tornionjokilaakso.

Pallastunturi. Lommoltunturia rin-teeltä nähtynä.

Tornionjokilaakso, oikeaa Lapin tunnelmaa.

Muonion kirkonkylä hämmästyttää ensikertaisen tarkastelijan suuruu-dellaan ja vauraudellaan. Kylässä on mm. sähkövalo, pankki, apteekki, uusi matkustajakoti jne. Tienhaarasta, 202.4 km Aavasaksalta, otamme uuden matkalukeman ja suuntaamme ajoneuvomme kohti Kittilää. Toi-nen tie vie Palojoensuun kautta Enontekiön kirkolle. 7.0 km Muoniosta sivuutamme korkeimman kohdan Olostunturin rinteellä, jota tie kulkee. Samalta kohtaa eroaa oikealle viitoitettu polku tunturin laella olevalle ku-lovartijan majalle. Pitkän alamäen jälkeen, 11.8 kmkohdalla, käännymme vasempaan uudelle Pallastunturin tielle, joka kulkee kauniita kankaita ja vaarojen rinteitä. 18.2 km Muoniosta ovat Kutunivan talot Jerisjärven rannalla. 23.7 km kohdalla tie kulkee Sammaltunturin rinteellä puurajan yläpuolella.

Vasemmalla näkyvät Pallastunturin mahtavat kerot, oikealla kohoaa Sammaltunturin jyrkähkö rinne. 26.9 km Muoniosta käännymme jälleen vasempaan. Suoraan tie jatkuu Pallasjarvelle, missä on pieni matkailu-maja ja metsätyönjohtajan asunto. Nousu Pallastunturille käy halki ko-mean metsän, jonka kasvuvoimaisuus hämmästyttäisi paljon eteläm-mässäkin. Viimeisen kilometrin ennen Pallastunturin matkailumajaa, minne on matkaa Muoniosta 34 km, tie kulkee aavaa tunturin rinnettä.

Matkailumaja on tunturin rinteellä kuin keidas erämaassa. Sitä ympäröi-vät Pallastunturin pääkerot, lännessä Iaulukero, koillisessa Pyhäkero, jonka taakse jää Taivaskero, ja kaakossa Palkas- ja Pallaskerot. Matkai-lumajasta johtaa viitoitettu polku yli Pallas- ja Ounastunturien aina Enon-tekiön kirkonkylään saakka. (Katso Pallas- ja Ounastunturin retkeily-karttoja!)

Yllä lyhyesti selostettu tie suurelta osaltaan hyvää, uusittua maantietä, vain Tornion ja Aavasaksan väli on vielä vanhaa, paikoin mutkaista tietä. Tien loppuosa Kutunivasta Pallastunturille on heikkoa uutta tietä, mutta sitä rakennetaan parhaillaan uudelleen. Nähtävyyksiensä puolesta ku-vattu reitti on vaihteleva: teollisuuslaitoksia, hyviä viljelyksiä, kauniita jokimaisemia, laajoja näköaloja vaaroilta erämaita ja tuntureita. Tällä reitillä on lisäksi tilaisuustu tustua läntisen rajaseutumme asukkaisiin ja heidän elämäänsä, mikä tapahtuu erinomaisessa sovussa rajantakais-ten naapurien kanssa.