U.P. / Rajamme vartija 1945.
Valtte (Valdemar) Viik.
siltä, että on liian vähän!” Kantansa perusteeksi hän selitti, että aikai-semmin jouduttiin kesäisin pitämään palvelustyttöä ja renkiä, mutta nyt aletaan jo tulla omin voimin toimeen. Tämä Viikin terve väestöpoliittinen kanta sopisi ohjeeksi monille muille helpommissa oloissa eläville kansa-laisillemme.

"Siilastuvan toimelias isäntä (Valter, (Valde)) ja emäntä (Hilja Viik os. Mäkikokko, ent. Örnebakk) (oik.) perheineen. Emäntä laittaa hyvät ruoat, jopa monipuolisetkin. Siksipä esim. Norjasta tulee usein Siilastuvalle retkeilijöitä. Meidän jälkeemmekin oli tulossa eräitä rouvia, mutta he eivät päässeet - tai eivät halunneet kahlata - ja palasivat takaisin. Emännän veli, (Isak Mäkikokko, ent. Örnebakk) on vasemmalla. Lappalainen, joka sattumalta tuli taloon, rienti myös kuvaan, mutta ei olisi huolinut vettä taustaksi vaan tunturin. - Taustassa Ruotsin puoleiset tunturit." Kuva ja teksti: Suomen kuvalehti 1932.

Nykyinen Sillastupa.

(Hilda ja Valde Viikin lapset: Urho, Martti, Väinö, Reino sekä tytöt: Silja , Anni ja Inkeri. Ville Örnebakk oli Hildan veli asui Skibottenissa, naimisissa norjalaisen naisen kanssa ja Hilda ja Ville olivat Ylimuoniosta lähtöä. Valde Viik Karsulasta. Muonioon tuli Muhokselta Kokkonimisiä, joista kehittyi Mäkikokko ja Rantakokko. Sitten Ville muutti Norjaan ja norjansi nimensä Örnebakkiksi eli Kotkamäeksi. Kokkohan on kotka.)
Ei ole ollut naapureista haittaa Siilastuvan väellä. Lähimmät asukkaat ovat olleet Norjan puolella 18 kilometrin päässä. Suomen puolella piti kulkea 35 km. naapuriin päästäkseen. Kesäisin on sentään Ruotsin puo-lella, Kilpisjärven länsipäässä, ollut 6 - 7 lappalaisperhettä poroineen. Viime vuosina on naapureita ollut hiukan enemmänkin; sodan aikana ensin saksalaisia ja lopuksi suomalaisia. Nyt on saman järven rannalle asettunut rajavartioston kenttävartio. Naapuruussuhde sen ja Siilastuvan väen välillä näyttää alusta alkaen muodostuneen hyväksi, minkä kyllä ymmärtää, sillä tukea ja seuraa tässä autiomaassa kalpaa kuka hyvän-sä.

Siilastuvan naapureita, Suomen ja Ruotsin puolen saamelaisia.
Sota tuhosi vanhan Siilastuvan, niinkuin tuhansia muitakin Lapin taloja. Saksalaiset eivät kylläkään aluksi polttaneet muuta kuin kalakellarin, mutta he purkivat kaikki rakennukset ja siirsivät ne rajan viereen. Joutu-essaan vetäytymään Norjan puolelle he pistivät rakennukset tuleen. Jäl-jelle jäi vain vanha matkailumaja, minkä he olivat siirtäneet Norjan puo-lelle. Se saataneen vielä takaisin.

Metsänvartija Walde Viikin uuden rakennuksen, Siilastuvan luovutustilaisuus v.1945 Kilpisjärvellä. Kuva: Orvo Öhmanin albumista.
OMISTUSKIRJA.
Everstiluutnantti
Kapteeni Sotamies