Uusi-Suometar 1881-82.

Vuontisjärven kylä v. 1882



Näin tulemme paikalle, jossa on suuria hietakumpuja ja niiden välissä järvi. Se on Vuontisjärvi. Tuuli on toisin paikoin ajanut hiedan suuriksi särkiksi. Järvi on ennen ollut paljon suurempi. Mutta muutamilla päivä-töillä on puhkaistu se rantatörmä, joka eroittaa sen alempana olevasta korvesta.


Uusi laskujuova suureni suurenemistaan vieden hiedan mukaansa ja jättäen kivet väylään. Siinä on nyt pystykivillä aivan täytetty koski, josta on melkein mahdotonta venettä alas ja ylös saada. Vanha joki kuivettui; vesi haki itselleen uuden tien korven kautta Ounasjokeen. Siten laskeu-tui järven pinta toista syltää, jättäen kuiville avarat alat. Mutta asukkai-den toivo, että siten saisivat paljon heinämaata, pettyi suureksi osaksi, sillä enimmältään on entinen järven pohja hedelmätöntä hietaa.


Toiset paremmat paikat ovat jo ruvenneet metsääntymää, jonka vuoksi olisi tarpeellista joksikuksi ajaksi panna ne veden alle. Tukkimalla uuden väylän alkua kävisi se laatuun. Vaan se ei olekkaan mikään vähäpätöi-nen työ, sillä veden valta on siinä jo varsin suuri. Tällä köyhällä perukal-la ovat Vuontisjärven talot. Ennen aikaan kuuluu niitten joukossa rikkai-takin olleen.


Mutta kyllä köyhyys nyt niihin, kuten muihin Enontekijän taloihin on syn-kän leimansa painanut, kalavedet, heinämaat, Ruijan liike, kauppa lap-palaisten kanssa ja valtion asuttamat uudisasutukset sekä mahdollisesti rauhattomat sodan ajat ovat kai suomalaiset siirtolaiset tänne houkutel-leet.


Muistamme kuulleemme, että Kyrön talon ensimmäinen asuja olisi ollut Isosta-Kyröstä saakka. Proksin talo, joka on Vuontisjoen latvalla aivan metsättömällä seudulla, kuuluu elävän ainoastaan siian pyynnillä Maan-selän eteläisellä rinteellä olevasta Pyörisjärvestä.


Vuontisjävelläkin on kestikievari, joka kyllä on hyvä asia. Mutta joutavaa mielestämme on, että yksinäinen tyhjä vierashuone on aina pidettävä lämpöisenä, ja että kahdeksan peninkulman päässä asuvalla nimismie-hellä on käsky kerran kuukaudessa käydä kestikievaria tarkastamassa-, sillä sitä ei kuitenkaan käyttäne kukaan muu kuin mainittu nimismies; hänkin useimmiten matkustelee omilla miehillä ja poroilla. Pappi - toinen mies, joka täällä matkoilla liikkuu - ei käytä kievarikyytiä; hänet pitäjäläi-set vuorottain kuljettavat.

Rovanniskan kurkkio, joen uoma, joka muodostui äkillisessä väylän muutoksessa noin 50 vuotta sitten 1856. Kuva Pentti Eskola, 1906. GTK.